HS (24.12.1998 - Heikki Jokinen) Heikki Paakkanen avasi lokakuussa Aaargh!-gallerian. "Se on laboratoriotesti, koeponnistus. Puhuin vuosikausia siitä, että Helsingissä ei ole tilaa tällaiselle äpärätoiminnalle", Paakkanen sanoo tarkoittaen kuvitusta, sarjakuvaa ja animaatiota. Juuri niihin Aaargh! keskittyy.
Työmiehenkadulla sijaitsevan gallerian nimi viittaa sarjakuvan äänitehosteisiin, mutta takaa myös paikan aakkosellisten gallerialistojen kärjessä.
Grafiikan ja animaation monitoimimies Heikki Paakkanen keskittyy nykyään pääosin pilakuviin. Paakkasen pilakuvat ovat hyvin persoonallisia, usein täynnä yksityiskohtia ja monen tason tapahtumia. Huumori ei noudata itsestäänselvimpiä latuja, vaan erottuu erikoisuudellaan.
"Olen tunnistanut itseni niissä arvioinneissa, joissa minua pidetään huonosti fokusoivana - se voi olla voimanikin", Paakkanen arvioi piirrostyyliään. "Asiaa ei helpota se, että minulla on filigraani-piirustustekniikka."
"Kesän grillijuhlissa muita kiinnostaa tikan osuminen taulun kymppiin, minua se aidan takana oleva mies, jonka otsaan humalaisen lankomiehen heittämä tikka on osunut." Heikki Paakkanen huomauttaa, että hän ei ole poliittinen henkilö, "poliittisessa ajattelussani olen suorastaan kehittymätön".
"Ainoa näkökulmani on epäily, se on kuin jokin sentrifuugi, joka nakkaa minut laidalle." Erittäin sosiaalisena ja seurallisena miehenä tunnettu Paakkanen muistuttaa kuitenkin pysyvänsä myös muiden mukana, "minua ei ajeta jalkapallojoukkueesta puoliajalla ulos".
Paakkasen animaatioissa, sarjakuvissa ja piirroksissa nousevat usein esille Viipuri ja karjalaisuus, presidentti Ahtisaari sekä sotaa sivuavat aiheet.
"Viipuri on selkeä sukujuurikysymys, ei ylhäältä ohjattua kotiseutuhenkeä vaan suvun survomaa. Ahtisaari taas on selvä riistohyödynnyssuhde, vallan upslaakeissahan pilapiirtäjän on roikuttava."
"Sotakiinnostus on osin visuaalista muistumaa, lapsuuteni suurimpia kirjoja oli saksalaisen tk-piirtäjä Hans Liskan upea teos. Sodassa on myös minua viehättäviä paradokseja kuten säännöt, miten toisen saa tappaa. Paatoksellista sotahullua tai rauhaintoilijaa minusta ei saa."
Tyypillistä Paakkasen kaikille kuville on yksityiskohtien joskus läkähdyttävä määrä ja piirroksen tarkkuus, joka ei välttämättä ole näköisyyttä.
Ennen opintojaan Taideteollisen korkeakoulun grafiikan osastolla Heikki Paakkanen opiskeli vuoden sisustustaiteen osastolla. Se ei kuitenkaan luonnistunut, sillä "piirsin sisustusluonnoksiin aina mukaan myös Suomi-makkaroita ja remonttimiesten piimätölkkejä".
Somerolla asuvan Paakkasen perheen ajoi aikanaan Helsingistä tilan himo, piirtäjän suureksi kasvaneet tavarakokoelmat kaipasivat väljempiä tiloja. "Ainoa yhtenäinen kalusteryhmä kodissamme on shakkinurkka hammaslääkärituoleineen."
Tavarankeräilijäksi usein mainitulla Heikki Paakkasella on kuitenkin vain kaksi kokoelmaa: "Ylähuuhtelumaljan laukaisukahvat sekä patteritoimisten muovivalmisteisten avaruuskäsiaseiden käteisvarasto." Eli: vessan narun vetimiä ja muovisia avaruuspyssyjä.
"Ensimmäiseen kokoelmaan liittyy selviä museaalisia tavoitteita, vetimet ovat kauniita posliiniesineitä tyylikkäine embleemeineen. Toinen kokoelma taas on animaation tieteishengen innoittama", Paakkanen arvioi kiinnostuksensa syitä.
Viime keväänä ilmestyi Paakkasen sarjakuva-albumi Sissi ja siviilipalvelushenkilö, hulvaton kuvaus Ahtisaaren Suomesta päähenkilöinään jermumainen talvisodan henki ja poninhäntäinen sivari. "Seuraavassa albumissa sissi ja sivari lähtevät Ranskaan. Laajentuvan eurooppalaisen yhteistyön ja todennäköisen Nato-fuusion kautta heidän palveluitaan tarvitaan."
Piirretyn kuvan ilmaisuvoima on uskomattoman suuri. Paakkanen saa monesti palautetta töistään, ja usein kuva on ymmärretty aivan eri lailla kuin piirtäjä on ajatellut. "Joskus tulen vauhtisokeaksi piirtämisen innostuksessa, enkä ota nokkiini journalistisesta vierihoidosta", verbaaliakrobaatti Paakkanen muotoilee.
Hän tarkoittaa, ettei ota nokkiinsa siitä, että kuvia on joskus jätetty julkaisematta. Itsesensuuria pilapiirtäjä harrastaa vain toisinaan. "Somero-lehdessä en voi pilkata urheiluautoilijoita, sillä haluan vastedeskin ostaa sytytystulppia traktoriini."
***
Heikki Paakkanen syntyi Helsingissä 27. joulukuuta 1948.
Hän on opiskellut Taideteollisen korkeakoulun graafisella osastolla ja työskentelee monipuolisesti piirretyn kuvan sekä animaation parissa. Hän tekee pilapiirroksia säännöllisesti Somero-lehteen ja Ilta-Sanomiin. Paakkanen on ohjannut kuusi omaa animaatioelokuvaa, julkaissut kolme sarjakuva-albumia sekä kaksi pilapiirroskokoelmaa. Hän tekee yleislehtipiirräntää, ja hänen kuvituksiaan on useissa eri julkaisuissa.
