Sempé: Muutamia lapsia. Suomentanut Jorma Penttinen. 64 s. 67 mk. Like 1993.
Sempé: Muutamia lomapäiviä. Suomentanut Jorma Penttinen. 64 s. 67 mk. Like 1994.
HS (17.06.1994 - Heikki Jokinen) Suomalaisille ranskalainen piirtäjä Jean-Jacques Sempé on tuttu 60-luvulla ilmestyneiden viiden mainion Pikku Nikke -kirjan kuvittajana. Ne kirjoitti René Goscinny, mm. Asterixin käsikirjoittajana tunnettu humoristi. Nämä Ranskassa 1960-64 ilmestyneet kirjat ovat edelleen suosiossa, uusimmat suomalaiset painokset ovat viime vuosilta.
Pikku Nikke on kuitenkin vain osa Sempén (s. 1932) mittavasta tuotannosta. 1950 uransa aloittanut Sempé on tehnyt runsaasti pilapiirroksia, lehtikuvitusta, mainosjulisteita ja kansikuvia. Hänen töitään on julkaistu Ranskan lisäksi erityisesti Englannissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa, jossa hänen tunnetuimpia töitään lienevät New Yorker -lehden kansikuvat.
Nyt suomeksi ilmestyneet kaksi piirroskokoelmaa, Muutamia lapsia ja Muutamia lomapäiviä, ovat hyvä johdatus Sempén maailmaan. Ne kertovat hänen lempeästä huumoristaan ja elävästä sekä ilmeikkäästä kynänjäljestään.
Sempén piirroksissa on osuvaa ironiaa, mutta se ei koskaan ole aggressiivista. Hän ei asetu kuvattaviensa yläpuolelle, hahmot eivät ehkä aina ole sympaattisia mutta kuitenkin syvän inhimillisiä. Sempén ihmiset ovat yksilöitä, eivät lajityyppejä.
Ihminen on Sempén loputon kiinnostuksen kohde, meidän touhuilumme ja arvomme. Erityisesti hänen silmänsä näkee lapsia, joiden kuvaamisessa hän onnistuukin parhaiten. Lapsen ajattelu ja teot ovat ikuisia, niinpä Sempén lapsikuvaukset ovat yhtä tuoreita nyt kuin 30 vuotta sitten.
Päivän tapahtumia Sempé ei kommentoi, hän liikkuu ihmisen perusolemuksen piirissä. Itseironiakaan ei ole koskaan kaukana. Sempé on mitä suurimmassa määrin elokuvaohjaaja Jacques Tatin hengenheimolainen.
Sempén piirrokset ovat yksinkertaisuudessaan vaikuttavan ilmeikkäitä, eivät ennalta-arvattavia vaan täynnä yllätyksiä. Hän piirtää ohuella, kevyellä viivalla jättäen tilaa lukijan mielikuvitukselle. Juuri siksi päältäpäin helpon näköisiä kuvia uppoutuukin lukemaan, selaa joka viivan.
Monet Sempén kuvat ovat liki luonnosmaisia, oleellinen on pelkistetty vain muutamaan vetoon. Joskus Sempé saattaa kuitenkin piirtää hurjan freskon täynnä yksityiskohtia, taloja tai puita. Kuvia yhdistävä seikka on kuitenkin ihminen, hän on sen olennainen osa.
