Heikki Rönkkö: Yhä hämärää. Zum Teufel.
Sarjainfo (204, 3/2024 - Heikki Jokinen) Arki tapahtuu monella tasolla, jakautuu moniin paloihin ja hetkiin. Heikki Rönkön (s. 1983) Yhä hämärää tarjoaa meille kattauksen näitä elämän siivuja. Se on yhtä sirpaleinen kuin ajatuksemme ja päivämme.
Tapahtumien puitteiksi asettuvat perhe ja perheen koti. Vanhempien kanssakäyminen on ilmeisen urautunutta, harvasanaista. Lapsen kanssa näin ei ole, hän on elävä ja läsnä, kysymyksineen, toiveineen ja tv-sarjoineen.
Työhön keskittyminen on vaikeaa. Ajatukset karkaavat tietokoneen ruudulta: luontoon, kodin tavaroihin, lapsen puheisiin.
Heikki Rönkkö kertoo kaiken ilman ihmishahmoja. Kerrontaa vievät eteenpäin ympäristömme yksityiskohdat, harhailevien ajatusten luomat visiot, työn jälkikuvat sekä luonnon läsnäolo.
Kerronta syntyy pienin keinoin, arjen pirstaleisuus saa vastaavan tavan kertoa. Yksityiskohdat ja assosiaatiot kuljettavat tarinaa. Näin esimerkiksi, kun Rönkkö visualisoi oivaltavasti tietokoneen sulkemisen muuntumisen kahvimukiin kostuvaksi keksiksi ja aukaisee kohtauksen kahvin maailmankaupaksi.
Muutoin mustavalkoiseen kirjaan sisältyy näyttävä nelivärijakso. Aukeaman mittaiset maalaukselliset kuvat kertovat maailmasta kodin ulkopuolella: lähinnä talvista hämärää lähiön puoliurbaanissa maailmassa. Ne näyttäytyvät vahvan tunnelmallisena parina teoksen ankaralle mustan ja valkoisen realistiselle vuoropuhelulle.
Yksi kerronnan erikoisuus on tapa käyttää puhekuplia. Ne peittyvät usein osittain kuvan muiden osien taakse. Puhe häipyy muun taakse, omia teitään harhailevien ajatusten tai hälyn. Ei lainkaan vierasta arjessamme.
Kuvissa on paljon rasterointia. Sen voi maun mukaan kokea häiritsevänä yksitotisuutena, retroelementtinä tai viittauksena tietokonekuvaan.
Rönkkö on jo osoittanut taitonsa aiemmilla albumeillaan. Yhä hämärää asettuu hienosti hänen tuotantonsa jatkumoon. Hän osaa piirtää, miettii sanottavansa ja sen, mikä visuaalinen asu siihen kulloinkin kuuluu.
Kansikuva tiivistää Rönkön kerronnan ulottuvuudet: ikkunasta näkyy tähtitaivas, valovuosien päässä. Olemme samaan aikaan lähellä ja kaukana.
