Kirjamessulehti (2011 - Heikki Jokinen) Tänä vuonna vietetään suomalaisen sarjakuvan satavuotisjuhlaa. Sarjakuva on toki ilmaisumuotona vanhempi, mutta ensimmäinen suomalainen sarjakuvakirja, Ilmari Vainion Professori Itikaisen tutkimusretki ilmestyi 21.11.1911.
Suomalainen sarjakuva on kulkenut pitkän matkan. Kotimaisia sarjakuva-albumeja ilmestyy vuosittain useita kymmeniä, jopa lähemmäs sata. Niiden sisältö ja visuaalinen asu poikkevat suuresti toisistaan, ei ole vain yhtä lajia sarjakuvaa. Sarjakuva taipuu mihin vain: draamaan, tiedon jakamiseen, jännitykseen, visuaalisiin elämyksiin tai huumoriin.
Ymmärrys siitä, että sarjakuva on oma ilmaisun muotonsa omine kerronnan keinoineen on vakiintunut. Se ilmestyy useimmiten kirjoina ja se on kertovaa, mutta se ei ole samaa kuin vain tekstiä käyttävä kirjallisuus. Siinä on kuvia, mutta se ei ole kuvataiteen alalaji. Elokuva ja teatteri ovat ilmaisultaan sarjakuvan pikkuserkkuja.
Suosituimmat strippisarjat eli sanomalehdissä ilmestyvät sarjakuvat kootaan yleensä omiksi kirjoikseen. Niistä osa kiipeää säännöllisesti korkealle kirjanmyyntitilastoissa, kuten Jussi Tuomolan Viivi & Wagner, Ilkka Heilän B.Virtanen tai Pertti Jarlan Fingerpori.
Juhlavuonna sarjakuva voi Suomessa hyvin. Sitä tehdään, kustannetaan ja luetaan. Sitä myös käännetään: viime vuosikymmenen aikana noin sata suomalaista sarjakuvakirjaa on julkaistu ulkomailla.
Vaikka Tove ja Lars Janssonin Muumipeikko elää uutta tulemistaan maailmalla, ei vienti riipu vain yhdestä tekijästä. Kaikkiaan yli 20 piirtäjän teoksia on julkaistu ulkomailla, monilta heistä useita kirjoja. Sarjakuva onkin suomalaisen kirjan lajeista suhteessa julkaisumääriinsä ehkä parhaimmin ulkomaille päätynyt.
Juhlavuoden kunniaksi ilmestyy klassikkojen uusintapainoksia. Ensimmäisenä ehti itse juhlakirja, Ilmari vainion Professori Itikaisen tutkimusretki. Ami Hauhion piirtämä, 1947 julkaistu Maan mies Marsissa on komea tieteisseikkailu oman aikansa hengessä.
Huumorin monitoimimies Veli Giovannin eli Hillari Viherjuuren käsikirjoittama, vuonna 1930 alkanut Herra Kerhonen ilmestyy uutena kokoelmana. Helsingissä toimii vieläkin sarjakuvasta aikanaan nimensä saanut ravintola.
Esikoisteosten määrä on sekä tänä että viime vuonna runsas; sarjakuva kiinnostaa. Vaikka esikoisensa julkaisevat ovat yleensä nuoria, mahtuu joukkoon myös vuonna 1941 syntynyt Reino Mäkelä kirjallaan Kynä.
Juhlavuosi näkyy koko maassa: siihen liittyviä näyttelyitä on esillä yli sadassa paikassa ja aihe nousee esiin eri festivaaleilla ja tapahtumissa. Juhlavuoden suojelija on tasavallan presidentti Tarja Halonen.
