Pertti Hämäläinen, Jari Pantzar, Pekka Seppänen: Teuvo Lyly. Arktinen Banaani 1998.
Sata sarjakuvaa (2004, Tammi - Heikki Jokinen) Teuvo Lyly on kelju mies. Hän pitää omia oikeuksiaan itsestään selvinä, mutta muille hän jakaa vain haukkuja. Tarjoilijoille hän on tyly, ja lapsille hän räyhää. Toisin sanoen: hän on suomalaisuuden parhaiden piirteiden tiivistymä. Teuvo Lyly on aito sankari, ainakin omasta mielestään. Hän valittaa lähes kaikesta eteen sattuvasta, olkoon siihen aihetta tai ei. Häntä ei huijata, itse uskoo.
Teuvo Lyly -sarjan huumorin ydin on tylyyden ja arkisemman inhimillisyyden kohtaaminen. Teuvo Lyly käyttäytyy aina niin kuin kaikki joskus: typerästi, itsekeskeisesti ja karkeasti.
Näin Teuvo Lyly tarjoaa lukijalle jonkinlaisen katarsiksen, kirkastumisen. Teuvo Lyly ei ole paha, vain ilkeä. Sen hän selittää suomalaisella perimällään muistuttaen mieliin Lallin lahtauspuuhat ja Kullervon kirouksen. Minkäs sitä itselleen voi, sen kummemmin Teuvo Lyly kuin me muutkaan suomalaiset.
Elämä ei lopu yksittäisiin typeryyksiin vaan niilläkin on oma tarkoituksensa. Muiden typeryys auttaa meitä näkemään ja hyväksymään omat heikkoutemme.
Sarja seuraa myös tarkasti päivän tapahtumia. Teuvo Lyly kommentoi omalla tyylillään milloin mitäkin ajankohtaista jalkapallokisoista vaaleihin, ekoterroristeista kuvanveiston virtauksiin.
Teuvo Lylyn tyyli on strippisarjakuvan vaatimusten mukainen, iskevä ja selkeä viivapiirros. Turhat elementit karsiutuvat pois, tärkeintä on vitsin kerronta. Lylyn tuohtunut huitominen antaa eloa muutoin pelkistetylle piirrokselle. Albumiin on koottu sekä kaksirivisiä että yksirivisiä strippejä, jotka molemmat toimivat mallikkaasti.
Sillä Teuvo Lyly on hauska sekä hyvin tehty sarjakuva. Sen takana on harvinainen kolmen miehen ryhmä: sitä käsikirjoittaa Talouselämä-lehden päätoimittaja Pekka Seppänen (s.1960) ja piirtävät Jari Pantzar (s.1957) sekä Pertti Hämäläinen (s.1956). Kahden piirtäjän sarjakuvia ei paljon ilmesty.
Seppänen ja Pantzar ovat tehneet yhdessä myös vuodesta 1978 Länsiväylä-lehdessä ilmestynyvää Me muut -sarjaa, jossa aivan tavallinen lehmäperhe elää elämäänsä meidän Suomemme näköisessä maassa. Me muut perustuu suurelta osin kielivitseihin sekä tahattomiin tai tahallisiin väärinymmärryksiin.
Sarjaa piirtävän Pantzarin piirros on tasaviivaista ja vaivatonta lukea. Hänen pyöreähkö viivansa sopii hyvin lehmien muotoihin ja antaa sarjalle lisää sympatiapisteitä. Teuvo Lyly on kulmikkaammin piirretty, mutta sen päähahmon ei olekaan tarkoitus koota sympatiaa.
Me muut -sarjakuvasta on julkaistu kolme kokooma-albumia, uusimpana Jaloimmat teokset (1997). Kuvaava esimerkki sarjan kielihuumorista on, että albumin Usko siirtää vuoria (1988) kannessa istuu miesräätäli ompelemassa takkia.
Seppäsen ja Hämäläisen yhteissarjoja ovat Radio Otto ja perhesarja Loikkaset, josta on myös ilmestynyt samanniminen kooste-albumi (1998). Niissä toistuu käsikirjoittaja Seppäsen tuttu kielellisiä ja muita nokkeluuksia sekä jopa puujalkavitsejä arvostava linja. Kaikki vitsit on toki yleensä ammattitaidolla jalostettu luettavaan ja hauskaan muotoon.
Pekka Seppänen on tehnyt käsikirjoituksia myös muille suomalaisille sarjakuvapiirtäjille sekä eri pilapiirrossarjoihin. Monia niistäkin on ilmestynyt albumeina.
