Mikael Gylling, Teppo Sillataus, Stéphane Rosse: Naisen kanssa. Neljä albumia vuodesta 1998. Nemo.

Sata sarjakuvaa (2004, Tammi - Heikki Jokinen) Parisuhde kaipaa neuvoja. Yksinkertaiset lausahdukset voivat kasvaa suuriksi kompastuskiviksi, ja hellät sanat muuntua ilkeydeksi. Naisen kanssa -sarja pyrkii luotaamaan miehen ja naisen suhteen mysteerejä, selittämään päällisin puolin epäjohdonmukaiset asiat omalla selkeällä logiikallaan.

Naisen kanssa koostuu lyhyistä tyylikkään nelivärisistä sarjakuvista. Ensimmäisessä kirjassa Naisen kanssa ne on lajiteltu omiin jaksoihinsa: suhteen kehittyminen, tunteet, sukukupuolten välinen ero, arki, kommunikaatio, seksi ja muut ihmiset. Uusimmassa teoksessa Ymmällään naisen kanssa on rakenteena 52 väitettä elämästä naisen kanssa ja niiden vastaväitteet.

Näkökulma on miehen, mutta naislukijakin saa kirjoista paljon irti. Teksti selittää naisen mysteerejä miehelle ja neuvoo miten menetellä vaikka lomien suhteen, mustasukkaisuuden yllättäessä tai seksiin valmistauduttaessa.

Tekstin laatineet Teppo Sillantaus ja Mikael Gylling liikkuvat vaivattomasti jokapäiväisen elämän parissa, heidän lyhyet tilannekuvansa tuovat muistumia ja ahaa-elämyksiä itse kunkin mieleen.

Parisuhdetta he lähestyvät viileällä tarkkailevalla satiirilla. Mutta vain sen muoto on viileä, ei henki. Sarjakuvan miehen tavoite on koko ajan kirkkaana mielessä: naisen tyytyväisenä pitäminen. Huumori kasvaa näennäisen puolueettoman tarkkailun ja lukijan tunteman todellisen elämän ristiriidasta.

Naisen kanssa ei muuta sisältönsä konseptia. Se säilyttää koko ajan tiukan miesnäkökulmansa, jossa nainen on muuttumaton olento, jonka tunteet, toiveet ja haaveet ovat helposti arvattavissa. Miehen on antauduttava peliin ja toimittava naisen sääntöjen mukaan. Kerronta liikkuu välillä vaarallisen lähellä kyynisyyttä.

Lopullisen monitasoisuuden sarjakuvalle antaa sen kuvitus. Ranskalaissyntyisen Stéphane Rossen grafiikka on tyylikästä ja hillittyä. Hän ei kuvita tekstiä vaan luo sille uusia tasoja. Miehen monimutkaista ajatusta hän saattaa kuvata seinällisellä avoimia lokeron ovia.

Tekstin neuvoessa hävittämään vieraan naisen tapaamisessa saastuneet vaatteet, Rossen kuvassa mies tuhoaa niitä liekinheittimellä. Teon on oltava lopullinen ja selkeä. Tekstin muka-tieteellinen kuivakkuus luo Rossen näennäisesti asiaan liittymättömien kuvien kanssa monia uusia tulkintamahdollisuuksia ja omaa erikoislaatuista huumoriaan.

Kuvitus on ajattoman nostalgista, ja tuo mieleen 1950-luvun belgialaiset tieteissarjakuvat niin väreiltään kuin rekvisiitaltaankin. Esikuva lienee ranskankielisen sarjakuvan tieteisklassikko Blake ja Mortimer.

Kirjoihin on koottu Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä ilmestyneitä sarjakuvia. Paketti on tehty huolellisesti, joten Naisen kanssa -sarjan teokset ovat myös kauniita. Yhteen kirjaan on lovettu oma hakemistokin.

Ensimmäisen kirjan menestyksen kannustamana sarjasta on koottu myös kolme muuta kirjaa. Niiden resepti ja tekotapa ovat samankaltaiset kuin ensimmäisenkin opuksen. Kirjoja kutsutaan työkirjoiksi, oppaiksi parisuhteessa edistyneille tai väitöskirjaksi.

Lukevan yleisön ennakkoluulottumuutta osoittaa se, että kolmea ensimmäistä Naisen kanssa -kirjaa on myyty yli 50 000 kappaletta. Sarja ei ole muodoltaan mitenkään helppo, vaan vaatii usein kuvien ja tekstin tarkkaa pohtimista ja lähilukua.