Ralf König: Lysistrate. Suomennos Teresa Mann. Like 1992.
Sata sarjakuvaa (2004, Tammi - Heikki Jokinen) Aristofaneen farssi Lysistrate eli Lemmenlakko vuodelta 411 eaa on monelle tuttu. Ateenan miehet jatkavat vuosikausia loputonta sotaansa Spartaa vastaan, kunnes naiset kyllästyvät. He julistavat lemmenlakon, ja kieltäytyvät seksistä siihen asti, kunnes rauha on solmittu.
Saksalainen sarjakuvapiirtäjä Ralf König näki näytelmän Dortmundissa ja tuumi, että lisäämällä muutaman homovitsin antiikin kreikkalaisesta tarinasta saisi kelpo sarjakuvan. Sen hän myös teki.
König kehitteli juoneen uusia käänteitä. Ateenan ja Spartan miesten hoippuessa voimattomina himoissaan radikaalit homot päättävät käyttää tilannetta hyväkseen. He onnistuvat saamaan strategit määräämään "Operaatio pakkohomouden".
Joukkoon König ripotteli koko joukon yksittäisiä piloja ja letkautuksia eri suuntiin, anakronismeja ja aavistuksenomaista yhteiskunnallista otetta. Kokonaisuuden hän istutti oivaltavasti teatteriesityksen raameihin; lukija seuraa sekä näytelmää että yleisön reaktioita.
Königin Lysistrate on erinomaisen onnistunut klassikkotulkinta, josta on sovitettu teatteriversio ja kuvattu elokuva Espanjassa.
Ralf König (s. 1960) nousi 1980-luvulla vauhdilla homojen alakulttuurin piirtäjästä suuren yleisön suosikiksi. Hänen esikoisalbuminsa, miesten keskinäisistä lemmenhuolista kertova Vapautunut mies, oli menestys. Sitä myytiin paljon, käännettiin monille kielille, ja albumiin pohjautuvan elokuvan näki pelkästään Länsi-Saksassa lähes seitsemän miljoonaa katsojaa.
Suomeksi on käännetty 14 Königin sarjakuvaa. Niistä tunnetuin lienee Tappajakondomi, jossa rikostarkastaja Maccaroni jahtaa Pikavarvi-hotellissa piileskelevää, kalut poikki purevaa kondomia. Repliikkeiltään ja maailmankuvaltaan hulvaton tarina on samalla uskollisesti sarjakuvaan siirrettyä film noiria.
Aitoa Königiä on kuitenkin hänen posketon huumorinsa ja albumin päähenkilöiden homoseksuaalisuus. Hän vaikutti suuresti siihen, että homohuumori murtautui ulos getostaan. Königin ominta aluetta on ihmissuhdesotkujen ja -huolien kuvaaminen. Häntä on sanottu saksalaiseksi Claire Bretécheriksi; vertaus ranskalaiseen ihmissuhdeironikkoon ei ole huonoin mahdollinen.
Miksi Königin sarjakuvat ovat menestyneet myös homokammoisessa heteroyhteisössä ? Keskeistä on hänen itsestäänselvä suhtautumisensa homoseksuaalisuuteen. Königin radikaalisuus on sitä, että homot ovat normaaleja.
König ei selittele eikä puolustele, vaan kertoo tarinoita, joista välittyy kaikkien ihmisten itsestään selvä oikeus omaan elämäntapaansa. Terveellistä luettavaa jokaiselle.
König seuraa myös - aihevalintaansa lukuunottamatta - sarjakuvan suurta päävirtaa. Hän ei ole radikaali eikä uudistaja. Hän piirtää huumoria, joka on sarjakuvan keskeisin ja suosituin genre.
Königin huumori ei ole mustaa vaan ihmissuhteisiin liittyvänä arkista ja ymmärrettävää. Königin sarjakuvat ovat perinteistä perhesarjakuvaa, homojen Helmi ja Heikki. Hän ei harrasta mauttomia piloja, ei ole homojen Reiser.
Königin piirrostyyli sopisi mihin tahansa huumorisarjakuvaan. Ihmiset ovat nelisormisia, aivan kuten Aku Ankassa. Se joka väittäisi hänen isonenäisiä hullunkurisen näköisiä hahmojaan pornografiaksi tekisi itsensä naurettavaksi. Vahvasti karrikoitu piirrostyyli etäännyttää lukijan turvallisen kauas hien ja sperman hajusta.
Sitä paitsi Königin sarjakuvat ovat hyviä, oivaa ihmissuhdedraamaa. Königin huumori on ymmärtävää, osuvaa mutta ei kitkerää. Hän tietää piirrostyylinsä rajoitukset ja toimii niiden puitteissa, asettaa pääpainon näppärästi auki keriytyvälle tarinalle.
