David Zane Mairowitz ja Robert Crumb: Kafka vasta-alkaville ja edistyville. Suomennos Jukka Heiskanen. Jalava 1995.
Sata sarjakuvaa (2004, Tammi - Heikki Jokinen) Kafka vasta-alkaville ja edistyville on tiivistetty kuvaus prahalaisen kirjailija Franz Kafkan (1883-1924) elämästä ja teoksista. David Zane Mairowitzin tekstillä ja Robert Crumbin kuvituksella on molemmilla yhtä suuri merkitys teoksessa.
Kafkan kirjoituksista ja miehestä itsestään on julkaistu hyllymetreittäin tutkimuksia, eivätkä Mairowitzin tulkinnat suinkaan vaikuta niistä hölmöimmiltä. Hän liittää Kafkan kirjoitukset kirjailijan elämään ja aikaan, Kafkan isän tyrannimaisen herruuden sekä juutalaisuuden kokemukset sotaan, antisemitismiin ja kansallisuusaatteen nousuun. Lopun arvio Kafkan myöhemmästä kohtalosta Tsekkoslovakiassa on kirjan heikoin lenkki.
Paljon kietoutuu naissuhteiden ja seksuaalisuuden ympärille, kuten me Freudin jälkeistä aikaa elävät odotammekin. Seksikammoisen Kafkan maailmassa nainen oli samalla kertaa saalistaja ja ansa, mutta kuitenkin outo lohdutus. Kafka haaveili usein avioliitosta, ehkä kuitenkin enemmän päästäkseen pois isän vallasta ja kodista, voidakseen kirjoittaa.
Mairowitz käsittelee myös muita teemoja; juutalaisuutta, sivullisuutta ja syyllisyyttä sekä - aivan oikein - Kafkan erikoislaatuista huumorintajua. Kafkan itseironian taju on paljon suurempi kuin useat hänen lukijoistaan huomaavatkaan.
Kirjan teko on saattanut yhteen kaksi neuroosien mestaria, Franz Kafkan ja Robert Crumbin. Niin eri oloista ja ajasta kuin he ovatkin, molemmat ovat onnistuneet yksityisen ahdistuksensa kuvaamisella nousemaan yleispätevyyteen, muiden terapeuteiksi.
Crumb (s.1943) on tehnyt kirjaan sekä kuvitusta että sarjakuvia. Itse kuvat ovat realistisia, jopa Gregor Samsan syöpäläis-olemus ja Rangaistussiirtolassa-novellin teloituskone ovat todentuntuisia. Realistiset kuvat heijastavat onnistuneesti Kafkan tekstin tiukkaa asiallisuutta.
Sarjakuvien ruutukerronta sen sijaan heittelehtii välillä. Ruudut ovat epämuotoisen kulmikkaita tai vinossa kuin talot ja savupiiput saksalaisessa ekspressionistisessa elokuvassa Tohtori Caligarin kabinetti vuodelta 1920. Crumbin muutama realismista poikkeva piirros hakee vaikutteensa samasta taidesuunnasta: mukana on kuvasitaatteja myös George Groszilta.
Pidemmät sarjakuvat ovat Kafkan novelleja tai tekstinpätkiä. Crumb onnistuu luomaan niihin tunnelman joka vastaa Kafkan tyyliä. Tummiksi työstetyt taustat ja ruutujen väliin jäävä kapea valkea tila lisäävät intensiteettiä, jota Crumbin lyhyellä mutta tiheällä viivalla piirretyt kuvat jo valmiiksi henkivät.
Ainoa riitasointu syntyy ehkä siitä, että Kafka on humoristisempi kuin humoristina tunnettu Crumb. Kafkan kyky etäännyttää lukija lisää vivahteita ja sallii ironian, Crumb on yleensä kiinni oman elämänsä suorassa kuvauksessa.
Molemmille oma taide on samalla sekä pakko että helpotus, mutta myös keino pysyä hengissä. Kafka oli maaninen kirjoittaja, ja niukan varsinaisen tuotannon lisäksi hänen kirjeistään onkin koottu satojen sivujen kirjat. Samoin Crumbin vasen käsi liikuttaa aina kynää, tallentaa kaikkialla ja koko ajan havainnot kuviksi muistikirjoihin ja tielle osuviin papereihin.
Herrojen omasta hintelästä ruumiistaan johtuva kärsimys on toki liikuttavan samanlaista, kuten siitä juontuvat seksuaaliset kompleksit. Eri elinympäristö ja moraalinen koodi sanelee erilaisen tavan ratkaista neuroosit.
