Daan Jippes: Ihmissusia ja sudenpentuja. Sanoma Magazines 2002.
Sata sarjakuvaa (2004, Tammi - Heikki Jokinen) Aku Ankalla on ollut monta piirtäjää. Heistä suurimmaksi tunnustetaan Carl Barks, joka on saanut monia seuraajia ja jäljittelijöitä. Ehkä hienoimmin Barksin piirroksen ja hänen maailmansa on yhdistänyt hollantilainen Daan Jippes. Hänen kynänjälkeään on meillä nähty sekä lehdissä että kirjassa Ihmissusia ja sudenpentuja.
Kirja sisältää 11 Tupun, Hupun ja Lupun Sudenpentu-tarinaa. Jippes on piirtänyt kaikki uudelleen Carl Barksin muille piirtäjille 1960-luvulla tekemistä käsikirjoituksista. Kuvat on piirretty Barksin omien luonnosten pohjalta.
Barksin räpylänjälkien seuraaminen merkitsee Jippesille (s. 1945) mestarin sarjakuvallisten keinojen käyttämistä, mutta ei uskollisuutta jokaiselle yksityiskohdalle. Erityisen tarkkaan Jippes pyrkii noudattamaan Barksin selkeää sivutaittoa ja välttämään liiallisten yksityiskohtien tuomaa sekavuutta. Tavoite on oikea, sillä Barksin sarjakuvien hyvä luettavuus johtuu pitkälti sivutaitosta.
Jippesin töitä on välillä liki mahdotonta erottaa Barksin sarjoista. Oleellisinta on kuitenkin se, että Jippesin ankat eivät ole vain Barksin esikuvien näköisiä, vaan samankaltaisuus löytyy ennen muuta sarjojen hengestä.
Suomessa Barksin seuraajista tunnetaan parhaiten yhdysvaltalainen Don Rosa, joka paikkaa tarinoillaan insinöörintarkasti Barksin universumin aukkoja. Rosan piirrostyyli ei kuitenkaan muistuta lainkaan Barksin sulavuutta.
Jippes ei ota Ankkalinnaa aivan kirjaimellisesti. Jos Barks olisi tarvinnut tarinaan uuden puiston, hän olisi piirtänyt sen ja unohtanut sitten. Rosalle puistosta tulisi Ankkalinnan fyysisen maailman kiinteä osa, tosiasia joka ei koskaan muutu.
Jippesia ei kiinnosta Ankkalinnan maantieto, vaan ankkojen tunteet ja luonne. Siksi hän tekee mieluiten lyhyitä kymmenen sivun tarinoita, jotka keskittyvät tunteisiin ja hahmojen arkisiin pulmiin. Pitkät tarinat taas rakentuvat seikkailun ympärille ja niissä hahmot eivät kehity.
Barks piirsi pitkän uransa aikana ankkoja monella eri tyylillä. Jippes sanoo pyrkivänsä samankaltaiseen ilmaisuun kuin Barks 1940-luvun lopulla tai 1950-luvun alussa. Tällä Jippes tarkoittaa ennen muuta ankkojen henkistä olemusta ja maailmankuvaa.
1950-luvulla Barksilla oli vaikeaa kotona, hän riiteli jatkuvasti tuolloisen toisen vaimonsa kanssa ja ovet paukkuivat. Joskus Carl Barks meni yöksi hotelliin ja piirsi siellä. Tuolloin hän siirsi kokemiaan vihan tunteita Akuun, joka oli hyvin kiukkuinen ja äkkipikainen. Tästä Aku sai sitä asennetta, jota Jippes haluaa saada omiinkin sarjoihinsa.
Daan Jippes on lahjakas piirtäjä, jonka on helppo sopeutua eri tyyleihin. Ankka-sarjojen lisäksi hän piirsi joskus jopa Niilo Pielistä mainoksiin Franquinin tyylillä. Välillä hän oli pitkään Kaliforniassa työskentelemässä Disneyn studioilla, mutta on palannut jälleen Hollantiin. 60-luvun puolivälistä sarjakuvia tehnyt Jippes piirtää myös joka toinen viikko Jan, Jans en de kinderen -perhesarjakuvaa hollantilaiseen Libelle-lehteen.
