Arkisto


PAM (17.06.2016 - Heikki Jokinen) Ruotsin hotelli- ja ravintolatyöntekijöiden liitto HRF neuvotteli viime vuonna jäsenilleen 1,7 miljoonaa euroa korvauksia muun muassa liian vähän maksetuista ylitöistä tai lomakorvauksista.

Yksi oikeutta saaneista oli tarjoilija Nikita Darforth. Hänelle liitto neuvotteli 4 850 euron korvauksen maksamatta jääneistä palkoista, Hotellrevyn-lehti kertoo.

Tarjoilijana työskennellyt Nikita Darforth huomasi, että hänen palkkansa ei tuntunut vastaavan työaikaa. Hän irtisanoutui ja otti yhteyttä liiton osaston asiamieheen.

”Hän huomasi, että pulma oli suurempi kuin tiesin. En saanut kokemustani vastaavaa palkkaa. He olivat tehneet kaksinkertaisen lounasvähennyksen sekä aamiaisvähennyksen. Ikävää kyllä, luulin myös, ettei minulla ollut oikeutta epämukavan työajan lisiin.”

Ahjo (09.06.2016 - Heikki Jokinen) Suomessa työehtosopimukset ovat yleissitovia, Saksassa eivät. Siksi jotkin yritykset pyrkivät siellä eroon sopimuksista eroamalla työnantajaliitosta.

Metalliliitto IG Metall pitää työehtosopimusten kattavuutta eräänä keskeisenä tavoitteenaan.

- Oikeudenmukaisuus onnistuu vain työehtosopimuksella, sanoo IG Metallin puheenjohtaja Jörg Hofmann.

IG Metall solmii yleisiä työehtosopimuksia joko teollisuudenaloittain tai tietyn osavaltion alueelle. Nämä sitovat työnantajaliittoon kuuluvia yrityksiä.

Järjestäytymättömien yrityksien kanssa tehdään suoraan yrityskohtaisia sopimuksia. Liitolla onkin yli 10 000 työehtosopimusta.

Ahjo (09.06.2016 - Heikki Jokinen) Autonosia valmistavan SAS Automotiven Ghentin tehtaalla Belgiassa päästiin sopimukseen sosiaalisuunnitelmasta eli työntekijöille maksettavista erokorvauksista. Tehdas lakkautetaan lokakuussa aiotun vuoden 2019 sijasta.

Yritys tarjosi 50 euron lisäkorvausta joka työpäivästä lokakuulle asti, mutta työntekijät tyrmäsivät ehdotuksen. ABVV-Metal -liitto neuvotteli uuden sopimuksen, jota tuki 77 prosenttia työntekijöistä.

Ahjo (09.06.2016 - Heikki Jokinen) Metalliteollisuus tarvitsee Tanskassa vuoteen 2025 mennessä 30 000 uutta ammattitaitoista työntekijää. Mikäli he löytyvät, kasvaa maan bruttokansantuote samana aikana 3,5 miljardia euroa.

Arvion takana on työväenliikkeen talousneuvosto Arbejderbevægelsens Erhvervsråd. Tutkimuslaitos arvelee, että ilman koulutettuja tekijöitä on vaara, että teollisuus siirtää tuotantoaan ulkomaille.

Ahjo (09.06.2016 - Heikki Jokinen) Syksyllä 2014 Pajalan rautamalmikaivoksen omistaja Northland meni konkurssiin ja 300 ihmistä menetti työnsä.

Kukaan ei ole tarjoutunut ostamaan kaivosta ja toukokuussa Norbottenin lääninhallitus antoi luvan sulkea kaivos ja kunnostaa alue. Viimeisetkin ylläpidosta vastanneet 21 työntekijää erotetaan.

Metalliliitto (30.05.2016 - Heikki Jokinen) Uusittu vuokratyön työehtosopimus ratkaisi vaikean kysymyksen varallaoloajan korvauksesta, sanoo sopimusneuvotteluihin osallistunut Ruotsin IF Metallin asiamies Anna Gustafsson.

Vuonna 2000 ensimmäisen kerran solmittu vuokratyösopimus (bemanningsavtalet) on poikkeuksellinen työehtosopimus. Sen toisena osapuolena ovat kaikki Ruotsin keskusjärjestö LO:n 14 jäsenliittoa ja sopimus sääntelee niiden toimialalla tehtävää vuokratyötä.

Sopimuksen synnyn takana oli kaksi syytä, IF Metall määrittelee. Ensinnäkin tarkoitus oli ulottaa työehtosopimuksen suoja vuokratyöyrityksissä työskenteleviinkin. Toiseksi tarkoitus oli vähentää riskiä kilpailuun matalammilla palkoilla ja huonommilla työehdoilla eri tyyppisissä työsuhteissa työskentelevien välillä.

Särmä (26.05.2016 - Heikki Jokinen) Kansalaisoikeusjärjestö ACLU haastoi New Yorkin osavaltion oikeuteen, koska sen laki kieltää maataloustyöntekijöiden järjestäytymisen. Lain tausta on vuodessa 1935 ja mustien syrjinnässä.

Tuolloin presidentti Franklin D. Roosevelt ajoi läpi lain, joka salli ammatillisen järjestäytymisen. Hän tarvitsi siihen eteläisten osavaltioiden poliitikkojen tukea.

Siellä talous perustui maatalouteen ja työntekijät olivat mustia, joille ei mitään oikeuksia etelässä haluttu antaa. Saadakseen lain lävitse Roosevelt suostui kieltämään järjestäytymisen maataloudessa.

Särmä (26.05.2016 - Heikki Jokinen) Alkukeväästä Saksan puuta ja muovia käyttävään teollisuuteen solmittu työehtosopimus nosti palkkoja toukokuun alusta kaksi prosenttia. Seuraava 1,7 prosentin korotus tulee ensi vuoden heinäkuussa.

Yhteensä palkankorotukset tänä ja ensi vuonna ovat siis 3,7 prosenttia. Oppisopimuksella olevien palkkoja korotetaan suhteellisesti enemmän, aina kuitenkin vähintään 20 euroa kuussa. IG Metallin solmima sopimus on voimassa vuoden 2017 loppuun.

Särmä (26.05.2016 - Heikki Jokinen) Viisi teollisuusliittoa neuvottelee yhdessä työehtosopimusten korotustason Ruotsissa. Tämä 600 000 palkansaajaa koskeva ratkaisu asettaa yleensä tason muillekin työehtosopimuksille.Tänä keväänä teollisuusliitot päätyivät yksivuotiseen sopimukseen, jonka korotusvaikutus on 2,2 prosenttia.

Ruotsin puuliitto GS on mukana sopimuksessa. Sen työpaikoilla palkkoja korotettin huhtikuun alusta kahdella prosentilla. Lisäksi osa-aikaeläkkeen rahoittamiseen käytetään summa, joka vastaa 0,2 prosenttia palkoista.

Särmä (26.05.2016 - Heikki Jokinen) Australian ammattiliitoissa on halua liittyä yhteen. Kuljetusalaa edustava Australian Maritime Union AMU päätti liittokokouksessaan käynnistää sulautumisneuvottelut CMFEU-liiton kanssa.

Se edustaa rakennusalaa, metsätyötä, huonekaluteollisuutta, kaivostyöläisiä sekä energia-alaa. Vuonna 1907 perustettu puualan liitto yhdistyi CMFEU:n vuonna 1990.

AMU:n pääsihteeri Paddy Crumlin sanoi yksimielistä sulautumispäätöstä historialliseksi. Tämä päätös saattaa muuttaa täysin Australian työväenliikkeen, hän sanoi.