Arkisto

SAK (26.08.2016 - Heikki Jokinen) Turkin vallankaappausyrityksen jälkeiset puhdistukset iskevät rankasti myös ammattiliittoihin. Hallitus on lakkauttanut jo 19 ammattiliittoa ja vaatii nyt kaikkia julkisen alan työntekijöitä ilmoittamaan ay-jäsenyytensä ja muut tietonsa pankkitiliä myöten.

Heinäkuun puolivälin jälkeen Turkin hallitus on poikkeuslain nojalla erottanut ainakin 67 000 eri alojen työntekijää. Vaino on kohdistunut erityisesti opettajiin. Heidän isointa ammattiliittoaan Egitim-Seniä ei ole lakkautettu, mutta useita jäseniä on erotettu työstään.

Viime viikolla 144 jäsentämme sai potkut, kertoi liiton johtoon kuuluva Ebru Yigit elokuun alussa ruotsalaiselle Arbetet-lehdelle. Useimpien erottamisten syyksi sanottiin, että heillä oli tili pankissa, jolla hallitus uskoo olevan yhteyden vastustamaansa Gülen-liikkeeseen.

PAM (25.08.2016 - Heikki Jokinen) Kolme viidestä kampaajasta luopuu ammatistaan Ruotsissa, usein terveyssyistä. Käytettävät aineet saattavat aiheuttaa yliherkkyyttä tai hengitysteiden sairauksia. Työasennot ovat raskaita.

- Moni saa sellaisia pulmia, että he jättävät ammatin, sanoo lääkäri Katrin Dierschke työtyerveyttä tutkivasta Arbets- och miljömedicin Syd -yksiköstä Lundissa.

- Vain 40 prosenttia on yhä jäljellä kahdeksan vuoden jälkeen, sanoo erään tohtoriopiskelijamme väitöskirja.

PAM (18.08.2016 - Heikki Jokinen) Zara-vaatekaupan Manhattanin kahdeksan myymälän työntekijät järjestäytyvät ammattiliittoon. Yhtiö suhtautuu siihen puolueettomasti, mikä on harvinaista Yhdysvalloissa.

Zaran työntekijöiden päätös on merkittävä, sillä ammatillinen järjestäytyminen on Yhdysvalloissa vähäistä. Vähittäiskaupan työntekijöistä kuului viime vuonna ammattiliittoon 5,3 prosenttia, kertoo Yhdysvaltain työvoimaviranomaisten tilasto.

Yksi syy tähän on työnantajien usein kovakin painostus ammattiliittoja vastaan. Moni yritys käyttää suuria summia erilaisten ay-toiminnan häirintään erikoistuneiden konsulttitoimistojen palveluihin. Jopa suomalainen Huhtamäki maksoi liki 400 000 euroa ay-toiminnan estämisestä tehtaallaan Kaliforniassa.

Metalliliitto (17.08.2016 - Heikki Jokinen) Ukrainalaisten kaivostyöläisten epätoivo maksamattomien palkkojen vuoksi syvenee. Elokuun alussa ammattiliiton aktiivi yritti polttoitsemurhaa tilanteen vuoksi.

Kaivostyöläisten palkkoja on jäänyt maksamatta yli 33 miljoonaa euroa, sanoo kaivostyöläisten riippumattoman ammattiliiton puheenjohtaja Mikhail Volynets.

Maan hallitus on luvannut maksaa palkkoja, mutta Volynets sanoo, että työläiset eivät enää usko sen lupauksiin. Hänen mukaansa monet työläiset eivät ole saaneet lainkaan palkkaa toukokuusta alkaen. Joissakin valtion kaivoksissa palkkoja on jäänyt maksamatta joulukuusta 2015 lähtien.

Särmä (18.08.2016 - Heikki Jokinen) Meksikolainen tuomioistuin määräsi alkuvuodesta maan hallituksen maksamaan yli 300 miljoonaa euroa Yhdysvalloissa työskenneille maatyöläisille heiltä pidätetyistä palkoista.

Vuonna 1942 Meksiko sopi Yhdysvaltain kanssa Bracero-ohjelmalla maatyöläisten lähettämisestä rajan yli helpottamaan sodan aiheuttamaa työvoimapulaa. Meksikolaiset joutuivat kovaan ja huonosti palkattuun työhön. Vastoin ohjelman sääntöjä heitä käytettiin lakonrikkureinakin.

Särmä (18.08.2016 - Heikki Jokinen) Saksalalaisella Klenk Holz -sahalla on käyty jo puolitoista vuotta sitkeää kamppailua työehtosopimuksesta. Saksassa on harvoja yleissitovia työehtosopimuksia ja ammattiliitot pyrkivät solmimaan tarvittaessa talokohtaisia työehtosopimuksia.

Sahatyöläisiä edustavalla IG Metall -liitolla on yli 10 000 työehtosopimusta, joista yrityskohtaisia on kolme neljäsosaa. Klenk Holz ei suostu solmimaan työehtosopimusta Brandenbrugin osavaltion Baruthissa sijaitsevan sahansa 315 työntekijälle.

Työehtosopimuksella liitto haluaa poistaa nykyiset palkkaerot. Ne ovat jopa pari euroa tuntia kohden samasta työstä.

Särmä (18.08.2016 - Heikki Jokinen) Japanilainen yrityskulttuuri näkyy Taalainmaalla Tomoku Hus -yhtiössä. Vuodesta 1991 japanilaisomistuksessa ollut yhtiö tuottaa puutaloja Japaniin.

GS-liiton ammattiosaston edustaja Joel Snell kertoo Dagens Arbete -lehdelle olevansa tyytyväinen omistajan toimiin. Vaikka tilauksia on välillä tullut vähän, ketään ei ole irtisanottu.

Jos töitä ei ole ollut, työntekijöitä on koulutettu ja tehtaan tiloja on kunnostettu. Yhtiö kustansi eräille työntekijöilleen raivauskoulutuksen, jotta he siistisivät tehtaan ympäristöä.

Särmä (18.08.2016 - Heikki Jokinen) Metsätyö, maataloustyö ja kalastus ovat ammatteja, joissa työaika on pisin, laski Irlannin tilastokeskus CSO kesällä. Viikottainen työaika niissä nousi 49,1 tuntiin. Kaikkiaan työelämän sektoreita tilastoitiin 14.

Näiden ammattien työaika laski hieman edellisen vuoden lopusta. Tuolloin se oli 50,4 tuntia viikossa. Työntekijöitä näillä aloilla on yhteensä 20 000.

Ahjo (11.08.2016 - Heikki Jokinen) Ammattiyhdistysliike tuki voimakkaasti Britannian jäsenyyttä Euroopan Unionissa. Äänestäjien enemmistö kannatti kuitenkin eroa ja liitot miettivät nyt, miten ajaa työntekijöiden etua jatkossa.

Metalliteollisuuden Community ja Unite -liitot tukivat pysymistä Euroopan Unionissa. Perusteina olivat työntekijöiden vähimmäisoikeuksien takaaminen sekä työpaikkojen säilyttäminen.

EU-lait ovat parantaneet monia työntekijöiden oikeuksia. Vuonna 1998 voimaan tullut EU:n työaikadirektiivi toi 7,4 miljoonalle britille keskimäärin 13 päivää pidemmän loman, laski ammattiliittojen keskusjärjestö TUC.

Ahjo (11.08.2016 - Heikki Jokinen) Brasilian teollisuuden keskusjärjestön johtaja toivoi haastattelussa maan työaikaa nostettavan pikaisesti 80 tuntiin viikossa nykyisen 44 tunnin sijasta, kertoo metalliliitto CUT.

Hän esitti toiveen sadan yritysjohtajan tavattua maan nykyisen vt. presidentin.