Särmä (26.09.2013 - Heikki Jokinen) Tanskan viherala on joutunut maksamaan ammattiliiton valppauden vuoksi yli miljoona euroa korvauksia alipalkkauksesta, laskee Fagbladet 3F -lehti. Laskelmassa ovat mukana 3F-ammattiliiton ajamat tapaukset muutamalta viime vuodelta. Korvauksien saajat ovat itäisestä Euroopasta puutarhoihin, metsätöihin tai maatalouteen pestattuja siirtotyöläisiä.

Peräti 13 kaikkiaan 31 tanskalaisesta vuokratyövoimaa viheralalle välittävästä yhtiöstä on maksanut alle kahdeksan euron tuntipalkkaa. Se on noin puolet alan sovitusta vähimmäispalkasta.

Särmä (26.09.2013 - Heikki Jokinen) Ammattiliitto GS vaatii tehokkaampaa metsien raivausta Ruotsissa. Nykymeno johtaa puun huonompaan laatuun ja tuoton vähenemisen, GS arvelee. Siksi se vaatii raivauksen kaksinkertaistamista lähivuosina, raportoi Dagens Arbete -lehti.

Sveriges Lantbruksuniversitet (SLU) tilastoi Ruotsin metsänraivausta ja sen mukaan vain viidesosa metsistä raivataan kuten tulisi. Metsiään jättävät raivaamatta lähinnä pienet ja yksityiset metsänomistajat, sanoo GS:n tutkija Torbjörn Dalin.

SAK (26.09.2013 - Heikki Jokinen) Yhdistyneet kansakunnat ei suostu myöntämään ammatiliitoilleen oikeutta neuvotella työehdoistaan. YK:n työntekijöiden kamppailua tukevat muun muassa Britannian ammattiliittojen keskusjärjestö TUC ja ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC.

YK:lla ja sen erillisjärjestöillä on 65 000 työntekijää maailman eri puolilla. Niiden henkilöstöasiat ovat olleet tulehtuneita jo pitkään ja järjestön tarkastusyksikkö on suosittanut ratkaisuksi työehdoista sopimuksiin tähtääviä neuvotteluja.

SAK (19.09.2013 - Heikki Jokinen) Suurimmassa osassa EU-maita reaalipalkat putosivat vuosina 2009–2012. Rajuimpana pudotukset näkyivät Euroopan kriisimaissa. Samalla palkkojen osuus kansantulosta pieneni useimmissa EU-maissa.

Euroopan unionin maiden palkkakehitys on nähtävillä havainnollisena ja helppokäyttöisenä infografiikkana verkossa. Englanninkielinen esitys kertoo, kuinka 28 EU-maan kehitys on vuosina 2000–2012 kulkenut lähes kaikkialla kohti palkkojen sisäistä devalvaatiota ja talouden kiristämistoimia.

SAK (13.09.2013 - Heikki Jokinen) Saksan ammattiliittojen keskusjärjestö Deutsche Gewerkschaftsbund DGB lähtee syyskuun 22. päivän liittopäivävaaleihin muistuttaen työssäkäyvien köyhyydestä.

Sen keskeinen vaatimus on hyvä työ: lakisääteinen 8,50 euron vähimmäistuntipalkka, työntekijöiden vahvempi myötämääräämisoikeus yrityksissä ja Minijob-järjestelmän uudistaminen.

DGB vaatii lisäksi eläkejärjestelmän turvaamista, sosiaalista Eurooppaa ja aktiivista valtiota, joka pystyy valvomaan ihmisten oikeuksia sekä investoimaan.

PAM (13.09.2013 - Heikki Jokinen) Saksan Lidl-kauppaketju nosti työntekijöidensä vähimmäispalkat elokuun alusta 11 euroon tunnilta. Aiemmin talon pienin tuntipalkka oli 10,50 euroa. Yhtiöllä on Saksassa noin 50 000 työntekijää.

Vähimmäispalkka on ajankohtainen aihe vaaleihin valmistautuvassa Saksassa, jossa ammattiliittojen vaatimus on 8,50 euroa tunnilta. Kaupan alalla työehtosopimusten määrittelemät vähimmäispalkat vaihtelevat osavaltioittain.

Frankfurter Rundshau -sanomalehden mukaan nykyinen vähimmäispalkkojen haarukka ulottuu Mecklenburg-Vorpommernin noin seitsemästä eurosta Baden-Württembergin 8,80 euroon tunnilta.

Fipsu (13.09.2013 - Heikki Jokinen) Kanadan suurin ammattiliitto, julkisen alan työntekijöitä edustava Canadian Union of Public Employees CUPE kertoo saavuttaneensa merkittävän voiton Montréalissa. Kaupunki taipui 12 vuoden kamppailun jälkeen liiton ajamaan samanarvoisen työn tasaveroiseen palkkaukseen.

Quebecin Osavaltion laki edellyttää samanarvoisesta työstä maksettavan saman tason palkkaa, mutta kaupunki ei ole liiton mukaan noudattanut tätä. Kaupungin tulisi lain mukaan verrata toisiinsa nais- ja miesvaltaisten alojen palkkoja ja taata, että toisiinsa vertautuvasta työstä maksetaan samantasoista palkkaa.

SAK (06.09.2013 - Heikki Jokinen) Ammattiliitto Handels on selvittänyt miten Ruotsissa tehdyt alle 26-vuotiaiden työvoimakulujen leikkaukset ovat vaikuttaneet kaupan alalla nuorten työllistymiseen. Vastaus: eivät mitenkään. Sen sijaan valtio tukee alennuksillaan yrityksiä liki kahdella miljardilla eurolla vuodessa.

Ruotsissa 19-26 -vuotiaiden työnantajamaksuja laskettiin vuonna 2007 aiemmasta 32,42 prosentista 21,30 prosenttiin ja vuonna 2009 kaikkien alle 26-vuotiaden työnantajamaksut pudotettiin 15,49 prosenttiin. Tarkoitus oli kannustaa palkkaamaan nuoria.

Tämä vaikutti selvästi palkkaustannuksiin. Vähittäiskaupan alalla vanhempien työntekijöiden kulut olivat ennestään 15 - 17 prosenttia korkeammat kuin nuorten. Maksujen leikkaus lähes tuplasi tämän, nykyään ero on noin 32 prosenttia.

Paperiliitto (30.08.2013 - Heikki Jokinen) Etelä-afrikkalaisen Sappi-yhtiön paperityöläisten edustajat kokoontuivat kesäkuussa Johannesburgissa perustamaan yhteistyöverkostoa. Sappi omistaa Suomesta Kirkniemen paperitehtaan Lohjalta. Kaikkiaan Sappilla on verkkosivunsa mukaan 17 paperi- ja sellutehdasta eri puolilla maailmaa.

Suomalaiset eivät olleet vielä mukana, mutta kokous päätti lähettää kutsun seuraavaan tapaamiseen kaikkiin maihin, joissa Sappi toimii. Nyt paikalla olivat edustajat Belgiasta, Britanniasta, Etelä-Afrikasta ja Yhdysvalloista. Sappin tuotantolaitoksia on lisäksi Alankomaissa, Itävallassa ja Saksassa.

Paperiliitto (30.08.2013 - Heikki Jokinen) Saksassa sovittiin paperiteollisuuden palkoista pitkällisen neuvottelun jälkeen. Alan 40 000 työntekijää saavat kaksivuotisessa sopimuksessa viime heinäkuun alusta 1,8 prosentin korotuksen ja ensi toukokuun alusta kolme prosenttia. IG BCE -liitto vaati 5,5 prosenttia.