This site provides international trade union information for a Finnish audience. Therefore it is only available in Finnish language.

Tekijä (17.08.2022 - Heikki Jokinen) Ammatillisen järjestäytymisen tavat vaihtelevat todella paljon maasta toiseen. Niihin vaikuttavat suuresti lait ja perinteet.

Pohjoismaissa tyypillisiä ovat korkea järjestäytymisaste, vahva läsnäolo työpaikoilla sekä työttömyyskassojen yhteys liittoihin. Keskusjärjestöt ovat itsenäisiä ja kattavia, eivät jakautuneita poliittisten syiden vuoksi.

Näin ei aina ole. Intiassa kamppailee 11 keskusjärjestöä, joista useilla on poliittinen tausta hindunationalismista eri kommunistipuolueisiin.

Malli on tuttu Euroopastakin: esimerkiksi Belgiassa on 1,6 miljoonan jäsenen kristillisten ammattiliittojen keskusjärjestö ACV-CSC. Se sai alkunsa vuonna 1886 perustetusta Puuvillatyöläisten antisosialistisesta liitosta.

Tekijä (17.08.2022 - Heikki Jokinen) Työntekijöiden oikeuksia yritetään murskata Ukrainassa sodan varjossa. Syksyllä 2021 rajun vastustuksen vuoksi pysäytetty laki 5371 on taas esillä parlamentissa. Se hyväksyttiin heinäkuussa ja odottaa nyt presidentin allekirjoitusta.

Presidentti Zelenskyin puolueen edustajien ajama muutos lopettaisi työehtosopimukset alle 251 työntekijän yrityksistä kokonaan.

Tilalle tulisivat henkilökohtaiset työsopimukset, joissa sovitaan käytännössä kaikista työsuhteen ehdoista. Esityksen tukijat kutsuvat nykylakia neuvostoaikojen jäännökseksi.

Tekijä (17.08.2022 - Heikki Jokinen) Ruotsin IF Metall -liiton puheenjohtaja Marie Nilsson visioi vuosia sitten liittonsa ja Unionen-toimihenkilöjärjestön yhdistymistä. Yksi työpaikka, yksi sopimus, hän perusteli.

Keväällä Nilsson kysyi Arbetsvärldenin haastattelussa, olisiko teollisuuden ammattiliitoilla syytä liittyä yhteen. IF Metall tekee jo paljon yhteistyötä puu- ja graafisen alan liitto GS:n, paperiliitto Pappersin ja elintarviketeollisuuden Livsin kanssa.

Kilpailulakien tulee olla kovia vahvoille ja lempeitä heikoille, ei päinvastoin.

Grafia (20.12.2021 - Heikki Jokinen) Vapaa kilpailu markkinoilla kuuluu Euroopan unionin lainsäädännön pyhiin teksteihin. Siitä on selkeä poikkeus: työsuhteisen työn vähimmäishinta. Työsuhteiset työntekijät voivat liittyä ammattiliittoon ja sopia kollektiivisesti työehtosopimuksista.

Työsuhteen hinnan alaraja ei siis määräydy vapaasti markkinoilla. Yrittäjätyön hinta taas määräytyy täysin markkinoilla. EU säätää, että yrittäjien hinnoitteluun vaikuttava yhteistoiminta on lähtökohtaisesti kartelli ja siten kiellettyä.

Tämä on asetelman ydinkysymys: kuka on työsuhteessa, kuka voidaan rinnastaa työsuhteiseen ja kuka on yrittäjä? Tulkintoja on monia, ja siksi useissa EU-maissa itsensätyöllistäjien on osin mahdollista sopia kollektiivisesti vähimmäistaksoista.