Särmä (05.03.2015 - Heikki Jokinen) Puurakentaminen etenee Ruotsissa. Puisten kerrostalojen rakentaminen on lisääntynyt ollen viime vuosina kymmenen prosentin luokkaa asuintaloista.

Monessa kunnassa on erityinen rakentamissuunnitelma, joka nostaa puun ensisijaiseksi rakennusmateriaaliksi. Näitä kuntia ovat esimerkiksi Skellefteå, Växjö, Karlstad ja Piitime. Rakennusteollisuus on kritisoinut tätä kehitystä.

Puu- ja huonekaluteollisuuden liitto TMF ennustaa tänä vuonna rakennettavan 8 000 puista pientaloa. Ennusteessa on nousua tuhat taloa viime vuodesta.

Särmä (05.03.2015 - Heikki Jokinen) Tanskassa toimivien Baltic Workforce -vuokratyöyritysten rypäs haki itsensä konkurssiin helmikuussa. Yhtiöt tunnetaan alipalkattujen liettualaisten maataloustyöntekijöiden välittämisestä Tanskaan.

Samanniminen yhtiö meni konkurssiin muutama vuosi sitten, jolloin palkkaturva maksoi siltä jääneitä palkkoja.

3F-ammattiliitto on ajanut vuosien mittaan useita yhtiöiden alipalkkaustapauksia. Suurin työntekijän saama korvaus on noussut liki 70 000 euroon. Nytkin on kesken tapauksia, joissa liettualaisile vuokratyöläisille on maksettu palkkaa alle puolet sopimuksen mukaisesta vähimmäispalkasta.

Särmä (05.03.2015 - Heikki Jokinen) Kalifornia rajoitti nitrotriklorometaanin eli kyynelkaasun käyttöä maatalouden eli lähinnä mansikanviljelyn torjunta-aineena.

Syynä on työntekijöiden ja viljelmien lähistön asukkaiden suojelu. Kaasun käyttö maaperän myrkyttämiseen on liki seitsenkertaistunut  kahdessa vuoskymmenessä Kaliforniassa.

SAK (02.03.2015 - Heikki Jokinen) Ammattiliittojen maailmanjärjestöt ja työnantajien edustajat pääsivät sopuun oikeudesta työtaisteluun Kansainvälisessä työjärjestö ILO:ssa. Kiistaa on käyty jo pari vuotta.

Lakko-oikeus on tunnustettu kansainvälisissä sopimuksissa aina vuodesta 1927. Vuonna 2012 YK:n alaisen ILO:n kokouksessa syntyi kuitenkin yllättäen kiista aiheesta.

Kolmikantaisesti toimiva komitea joutui keskeyttämään työnsä työnantajien marssiessa ulos. He ilmoittivat, etteivät keskustele maaraporteista, jotka liittyvät lakko-oikeuteen. Siihen ei ILO heidän mukaansa voi ottaa kantaa, koska ILO:n järjestäytymisvapautta koskeva sopimus ei kata lakko-oikeutta.

Työntekijäpuoli oli eri mieltä. Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC toi viimeksi julki kantansa helmikuussa mielenilmauksilla. Niitä järjestettiin toistasataa yli 60 maassa.

PAM (25.02.2015 - Heikki Jokinen) Vaatefirma Benetton taipui pitkän painostuksen jälkeen tukemaan Rana Plazan tehdasonnettomuuden uhrien rahastoa. Benetton teetti vaatteita bangladeshiläisessä tehtaassa, jonka romahdus vaati 1 134 ihmishenkeä.

Onnettomuus sattui huhtikuussa 2013 ja monet alihankintaa Bangla Deshissä teettävät vaateyhtiöt ovat jo tukeneet korvausrahastoa. Se perustettiin YK:n työjärjestö ILO:n puheenjohdolla.

The Rana Plaza Donors Trust Fund -rahastoon pyritään keräämään 27 miljoonaa euroa ja summasta puuttuu yhä 8 miljoonaa euroa. Benetton ei ole kertonut millä summalla se rahastoa aikoo avustaa. Yhtiö sanoi viivyttelynsä syyksi sen, että rahaston toiminnasta ei ollut täyttä selvyyttä.

Ammattiyhdistysliikkeen kansainväliset kattojärjestöt IndustriALL ja UNI Global Union kampanjoivat voimakkaasti Benettonin taivuttamiseksi maksamaan osuutensa rahastoon.

Metalliliitto (25.02.2015 - Heikki Jokinen) Jo jonkin aikaa sopimuksettomassa tilassa olleille Saksan metalli- ja elektroniikka-aloille hyväksyttiin uusi sopimus tiistaina 24. helmikuuta. Palkat nousevat 3,4 prosenttia ja lisäksi kaikki saavat 150 euron kertasumman.

Sopimus solmittiin Baden-Württembergin osavaltion 800 000 metallityöläiselle, mutta se toimii käytännössä pohjana muiden osavaltioiden yhä auki oleville neuvotteluille. Sopimus on vuoden mittainen.

Siihen sisältyy myös joitakin IG Metallin ajamia tekstiparannuksia. Ikääntyvien työntekijöiden siirtymistä eläkkeelle tuetaan erityisesti matalapalkkaisissa töissä. Yhtiöiden on sijoitettava vähintään neljä prosenttia palkkasummastaan tähän.

SAK (19.02.2015 - Heikki Jokinen) Charlie Hebdo -lehteen tehty murhaisku ei valitettavasti ole ainoa lajissaan. Tänä vuonna on Pariisin murhien lisäksi surmattu maailmassa jo 13 muuta toimittajaa. IFJ:n verkkosivuille päivitetään jatkuvasti tilannetta.

IFJ on seurannut yksityiskohtaisesti journalistien surmia vuodesta 2000. Sen jälkeen heitä on murhattu yli tuhat.

Viime vuonna surmattiin 118 journalistia. Murhattujen lisäksi työssään sai viime vuonna muulla tavoin surmansa 17 journalistia. Koko vuoden kuolleiden määrä oli yhteensä 134. Luvut keräsi Maailman journalistiliitto IFJ.

Eniten journalisteja murhattiin Pakistanissa, 12 ihmistä. Sitä seurasivat Syyria (12 murhaa), Afganistan ja Palestiina (molemmat 9). Euroopassa sai viime vuonna surmansa yhdeksän journalistia.

Ahjo (19.02.2015 - Heikki Jokinen) Pohjolan metalliliitot nostavat tänä vuonna vahvasti esiin työsuojelun tärkeyden. Ne vaativat tarkempaa valvontaa, työnantajan sitoutumista työsuojeluun sekä rangaistusten koventamista.

Ruotsin IF Metall jatkaa kampanjaansa, jossa vaaditaan nollarajaa työtapaturmille.

- Olemme erittäin huolestuneita, että työtapaturmien määrä jatkaa kasvuaan. Kuolemantapaukset sekä työstä aiheutuneet vammat, työperäiset sairaudet ja psyykkiset sairaudet ovat yhä korkealla tasolla, sanoo puheenjohtaja Anders Ferbe.

Viime vuonna 50 ihmistä kuoli työtapaturmissa Ruotsissa, kirjoittavat Ferbe ja rakennusliitto Byggnadsin puheenjohtaja Johan Lindholm Svenska Dagbladetissa. Suunta on ollut nouseva.

Ahjo (19.02.2015 - Heikki Jokinen) Miehitetyssä Palestiinassa toimivan israelilaisyhtiö MS Aluminiumin työläiset kyllästyivät huonoon kohteluunsa. Liki puolet yhtiön 65 työläisestä liittyi WAC-MAAN -liittoon.

He kertoivat ylitöiden kirjaamattomuudesta, puuttuvista palkankorotuksista sekä vuosienkin työkokemuksen jälkeen vain juuri ja juuri vähimmäispalkan suuruisista tuloista.

Ahjo (19.02.2015 - Heikki Jokinen) Kahden Wintek-kosketusnäyttötehtaan 7 000 työläistä Kiinan Dongguanissa kokivat harvinaisen yllätyksen. Tehtaat lakkautettin mutta työläiset saivat asiallisen korvauksen. Se sai velkovat yritykset ärtymään, sillä Kiinassa ne ovat yleensä saaneet rahansa ennen työläisiä.