Arkisto


Tekijä (16.11.2022 - Heikki Jokinen) Syksyn työehtosopimusneuvottelut käydään Euroopassa erittäin poikkeuksellisissa oloissa. Hurjaksi äitynyt inflaatio eli hintojen nousu vaivaa kaikkialla ja sen kehittymistä on vaativaa ennustaa.

EU:n tilastotoimisto Eurostat laski, että rajuin inflaatio syyskuussa nähtiin Virossa, 24,2 prosenttia, ja pienin Ranskassa, 6,2 prosenttia. Suomen luku oli 8,4 prosenttia.

Työehdoista sopimista helpottaa, kun molemmilla osapuolilla on samansuuntaiset ja luotettavat ennusteet tulevasta. Nyt näin ei välttämättä ole.

Tekijä (16.11.2022 - Heikki Jokinen) Euroopan unionin komissio sallii ammattiliitojen neuvottelevan yksinyrittäjien työehdoista. Syyskuinen päätös on merkittävä ja historiallinen. Neuvotteluoikeus on tähän asti torjuttu kilpailusääntöjen perusteella eli yksinyrittäjien yhteistoiminta tulkittiin yritysten toimintaa uhkaavaksi kartelliksi.

Päätös koskee niitä, jotka tarjoavat palveluja pääasiassa yhdelle yritykselle, työskentelevät rinnakkain sen työntekijöiden kanssa tai tarjoavat palveluja työtä välittävälle digialustalle tai sen kautta.

Tekijä (16.11.2022 - Heikki Jokinen) Wärtsilän aie sulkea moottoritehtaansa Italian Triestessä mutkistui. Ammattiliitot veivät yhtiön oikeuteen irtisanomissääntöjen rikkomisesta. Triesten käräjäoikeus oli samaa mieltä, liittojen oikeuksia loukattiin ja tiedotus sekä konsultaatiot olivat puutteellisia.

Suuret, jopa 15 000 ihmistä koonneet mielenosoitukset saivat poliitikotkin toimimaan. Lakia muutettiin ja yt-neuvottelujen kestoa pidennettiin 30 - 120 päivään.

Tekijä (12.10.2022 - Heikki Jokinen) Laaja halu sopimiseen vallitsee yhä Ruotsin työmarkkinapolitiikassa. Kesällä työnantajien ja ay-liikkeen edustajat allekirjoittivat uuden pääsopimuksen työsuhdeturvasta ja irtisanomisen ehdoista.

Pääsopimus on kolmikantainen tulos paljon kiistaa herättäneestä irtisanomisjärjestystä muuttavasta las-laista. Stefan Löfvenin sosialidemokraattisen vähemmistöhallituksen tuen ehtona liberaalit ja keskusta edellyttivät tammikuussa 2019 hallitukselta heikennyksiä irtisanomissuojaan.

Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen monivaiheisten neuvottelujen tuloksena syntyi heinäkuun alusta voimaan tullut lakipaketti. Tiukkaa "viimeisenä sisään, ensimmäisenä ulos" -irtisanomisperustetta lievennettiin korkeintaan 3 tai 4 työntekijän osalta ellei asiasta ole sopimusta ammattiosaston kanssa.

Tekijä (12.10.2022 - Heikki Jokinen) Bangladeshiläisen Mondol Intimates -tekstiilitehtaan 25-vuotias ompelija Shimu kuoli tehtaan lattialle, kun työjohto ei sallinut hänen poistua. Työtovereiden mukaan hän pyysi lupaa lähteä, koska oli sairas, kertoo Dhaka Tribune.

Shimun vajottua lattialle työtoverit veivät hänet sairaalaan, mutta hän oli kuollut sinne tultaessa.

Tekijä (12.10.2022 - Heikki Jokinen) Italialaiset metallialan ammattiliitot vaativat suomalaisyhtiö Wärtsilää pyörtämään päätöksensä lakkauttaa Triesten tehtaansa. Liittojen mukaan Wärtsilä ilmoitti asiasta tylysti ja kieltäytyi neuvottelemasta liittojen kanssa.

Neuvottelut eivät ole käynnistyneet huolimatta päivän työnseisauksesta ja mielenosoituksista. Liitot vaativat lainmuutoksia, joilla estää tuotannon siirtäminen maasta.

Tekijä (14.09.2022 - Heikki Jokinen) Venäläinen Avtovaz-autotehdas ilmoitti heinäkuun lopussa, että se sulkee kokonaan tehtaansa Udmurtian pääkaupunki Iževskissa. Ilmoitus kertoo Venäjän autoteollisuuden romahtamisesta maan hyökättyä helmikuussa Ukrainaan.

Iževskin tehtaalla oli ennen sotaa 3 200 työntekijää ja se valmisti 130 000 Lada Vesta -autoa vuodessa. Tehdas esitteli toiveikkaana Vestan uuden mallin vain kaksi päivää ennen kuin Venäjä aloitti hyökkäyksensä.

Toisin kävi. Autoissa käytettiin paljon muista maista tuotuja osia, ja sota lopetti pääosin niiden tuonnin. Maaliskuussa Iževskin tehtaan työläiset lomautettiin. Nyt irtisanotaan 1 800 työntekijää, jäljelle jää 200.

Tekijä (14.09.2022 - Heikki Jokinen) Ammattiliittojen maailmanjärjestö ITUC:n yhdeksäs vuosittainen raportti työntekijöiden oikeuksien toteutumisesta kertoo suuremmasta määrästä loukkauksia kuin kertaakaan aiemmin.

Järjestäytymistä rajoittavien maiden määrä oli viime vuonna 106, nyt 113. Kaikkiaan 50 maassa työntekijöihin kohdistui väkivaltaa, viime vuonna 45 maassa. Ay-aktiiveja tapettiin 13 maassa. Lakko-oikeutta loukkasi 87 prosenttia tutkituista 148 maasta.

Tekijä (14.09.2022 - Heikki Jokinen) Tekstillityöläisten liitot saivat valtion maksamaan alan työläisille matka- ja lounastukea 135 miljoonalla gourdella (1,1 miljoonaa euroa). Hurjasti nousevien hintojen vuoksi tuki on elintärkeä.

Aiemmin tänä vuonna Haitin vähimmäispalkkaa nostettiin ammattiliittojen järjestämien mielenosoitusten seurauksena.

Keväällä Thaimaankin tekstiilityöläiset saavuttivat merkittävän voiton. Victoria's Secret, Lane Bryant ja Torrid -rintaliivejä honkonglaisomisteisessa tehtaassa ommelleet 1 250 työläistä saivat maaliskuussa 2021 potkut ilman 30 päivän erokorvausta.

Tekijä (17.08.2022 - Heikki Jokinen) Ammatillisen järjestäytymisen tavat vaihtelevat todella paljon maasta toiseen. Niihin vaikuttavat suuresti lait ja perinteet.

Pohjoismaissa tyypillisiä ovat korkea järjestäytymisaste, vahva läsnäolo työpaikoilla sekä työttömyyskassojen yhteys liittoihin. Keskusjärjestöt ovat itsenäisiä ja kattavia, eivät jakautuneita poliittisten syiden vuoksi.

Näin ei aina ole. Intiassa kamppailee 11 keskusjärjestöä, joista useilla on poliittinen tausta hindunationalismista eri kommunistipuolueisiin.

Malli on tuttu Euroopastakin: esimerkiksi Belgiassa on 1,6 miljoonan jäsenen kristillisten ammattiliittojen keskusjärjestö ACV-CSC. Se sai alkunsa vuonna 1886 perustetusta Puuvillatyöläisten antisosialistisesta liitosta.