Arkisto

Tekijä (08.03.2023 - Heikki Jokinen) Yli tuhannen työntekijän Billundin lentokenttä Tanskassa maksaa kaikkien työntekijöidensä ammattiliiton jäsenmaksut, kun liitto kuuluu FH-keskusjärjestöön. Jäsenmaksu lisätään palkan päälle.

Päätös kattaa kaikki ammatit. Järjestäytymisaste nousi 95 prosenttiin. Lisästä voi kieltäytyä.

Tekijä (08.03.2023 - Heikki Jokinen) Yhdysvaltojen Floridassa 4,5 prosenttia työntekijöistä kuuluu ammattiliittoon. Silti republikaanikuvernööri Ron DeSantis haluaa murskata liitot. Niistä suurin on 150 000 jäsenen opettajien ammattiliitto.

DeSantis esitti tammikuussa useita opettajien liiton toiminnan rajoituksia. Ne kieltäisivät liiton aineiston jakamisen kouluissa ja kaiken ay-toiminnan työaikana. Työehdoista neuvottelemiseen vaadittava järjestäytymisaste nousisi 50 prosentista 60 prosenttiin.

Hän kieltäisi jäsenmaksujen perimisen suoraan palkasta ja vaatisi liitolta vuosittain täyden selvityksen kaikista tuloistaan ja menoistaan. Liiton johdon tai juristien palkka ei saa ylittää liiton jäsenen ylintä palkkaa.

Tekijä (08.03.2023 - Heikki Jokinen) Britannian oikeistohallitus rajoittaa lailla lakko-oikeutta. Tämä ei ole uutta, konservatiivihallitukset ovat monesti olleet ay-oikeuksien kimpussa.

Pääministeri Rishi Sunakin hallitus julkisti tammikuussa lakiesityksen, joka leikkaa vahvasti lakko-oikeutta. Se säätää, että määrätyillä kuudella alalla, kuten opetus, liikenne ja tulli, vain osittainen lakko sallitaan.

Työnantaja voi näillä aloilla nimetä toiminnan pyörittämiseen tarvittavan "kohtuullisen" määrän työntekijöitä, joilla ei ole lakko-oikeutta. Jos työntekijä meneekin lakkoon, hänelle on laillista antaa potkut.

Laki määrää liiton "kohtuullisiin toimiin", jotta sen työhön määrätyt jäsenet eivät lakkoile. Jos se ei onnistu, liitto voidaan määrätä maksamaan jopa yli miljoonan euron vahingonkorvaus. Määritelmän epämääräisyys on kuin pistooli liiton ohimolla.

Tekijä (08.02.2023 - Heikki Jokinen) Tanskan jalkapalloliitto DBU lahjoitti kymmenen kruunua jokaista marraskuussa maan kaikissa jalkapallosarjoissa tehtyä maalia kohti Qatarin siirtotyöläisten aseman parantamiseksi. Maaleja kertyi 55 911 ja lahjoitus on 75 000 euroa.

Rahat annettiin maailman rakennus- ja puutyöläisiä 127 maasta edustavalle maailmanliitto BWI:lle. Se on toiminut jo vuosia sinnikkäästi ja johdonmukaisesti Qatarin rakennustyöläisten surkean aseman parantamiseksi.

Tekijä (08.02.2023 - Heikki Jokinen) Valtio tukee Espanjassa tänä vuonna nelipäiväistä työviikkoa kokeilevia pieniä ja keskisuuria yrityksiä enintään 150 000 euron summalla. Palkat eivät laske. Tunneissa nelipäiväinen työviikko on 32 työtuntia.

Kahden vuoden kokeilun aikana yritykset sitoutuvat vähentämään työaikaa vähintään kymmenellä prosentilla. Lisäksi yritykset nostavat työtehoa koulutuksella.

Työtehon muutoksia seurataan mittaamalla. Käytössä on 10 miljoonaa euroa, joka sallii kokeilun 60 - 70 yrityksessä.

Tekijä (11.01.2023 - Heikki Jokinen) Valtion uusi aktiivinen omistajapolitikka edellyttää, että Norjan 70 valtionyhtiötä varmistavat työntekijöiden järjestäytymisoikeuden koko tuotantoketjussa, siis alihankkijoiltaankin.

Valtio odottaa, että sen yritykset kunnioittavat työntekijöiden oikeuksia sekä ihmisoikeuksia, sanoo elinkeinoministeri Jan Christian Vestre FriFagbevegelse-lehdelle.

Tekijä (14.12.2022 - Heikki Jokinen) Viimeaikaiset vaalit ovat tuoneet eri vasemmistovirtauksia valtaan Latinalaisessa Amerikassa. Tuorein saavutus on Luiz Inácio Lula da Silvan eli Lulan voitto Brasilian presidentinvaaleissa.

Vasemmistopresidenttejä ovat nyt muun muassa Gabriel Boric (Chile), Xiomara Castro (Honduras), Gustavo Petro (Kolumbia), Andres Manuel Lopez Obrador (Meksiko) ja Pedro Castillo (Peru).

Yhdistävänä tekijänä heillä on enemmänkin taloudellisen uusliberalismin vastustaminen kuin tarkkarajainen vasemmistolaisuus. Heidän linjansa eriävät, mutta työelämän kysymyksissä he ovat selvemmin työntekijöiden kuin yritysten omistajien puolella.

Tekijä (14.12.2022 - Heikki Jokinen) Ruotsin teollisuuden viiden ammattiliiton yhteistyöjärjestö Facken inom industrin vaatii 4,4 prosentin palkankorotuksia yksivuotisella sopimuksella. Niissä sopimuksissa, joissa on määritelty alin palkka, sitä on nostettava vähintään 145 eurolla kuukaudessa.

Lisäksi liitot esittävät parannuksia eläkejoustoon, joka sallii työajan lyhentämisen eläkkeen häämöttäessä. Sen kustannusvaikutus sisältyy 4,4 prosentin korotuksiin.

Puu- ja painoalojen liitto GS:n puheenjohtaja Per-Olof Sjöö sanoi tiedotustilaisuudessa, että korotusvaateen tason löytäminen oli nyt vaikeampaa kuin koskaan. Korotus ei korvaa koko inflaatiota, mutta muidenkin toimijoiden on otettava osansa vastuusta, esimerkiksi sähkön hinnan laskemiseksi, hän sanoo.

Tekijä (14.12.2022 - Heikki Jokinen) Zheng Yong -yhtiön tekstiilitehdas lopetti keväällä Swazimaassa 1 247 työntekijän ammattiliittojen jäsenmaksujen keräämisen ja tilittämisen kostona lakosta. ATUSWA-liitto vei yhtiön oikeuteen, joka 31 lokakuuta tuomitsi yhtiön toimivan lain vastaisesti.

Tekijä (16.11.2022 - Heikki Jokinen) Syksyn työehtosopimusneuvottelut käydään Euroopassa erittäin poikkeuksellisissa oloissa. Hurjaksi äitynyt inflaatio eli hintojen nousu vaivaa kaikkialla ja sen kehittymistä on vaativaa ennustaa.

EU:n tilastotoimisto Eurostat laski, että rajuin inflaatio syyskuussa nähtiin Virossa, 24,2 prosenttia, ja pienin Ranskassa, 6,2 prosenttia. Suomen luku oli 8,4 prosenttia.

Työehdoista sopimista helpottaa, kun molemmilla osapuolilla on samansuuntaiset ja luotettavat ennusteet tulevasta. Nyt näin ei välttämättä ole.