Arkisto

Tekijä (19.06.2024 - Heikki Jokinen) Perusasia koko maailman mitassa on selvä: kuta autoritaarisempi, uskonnollisesti ahdasmielisempi tai oikeistolaisempi johto maalla on, sitä herkemmin se haluaa rajoittaa lakko-oikeutta.

Tätä oikeutta vastaan ovat liittoutuneet pyhään ajojahtiin niin Saudi-Arabian kuningasperhe, Kiinan kommunistinen puolue kuin Yhdysvaltain republikaanitkin. Ja Suomen oikeistohallitus seuraa perässä.

Lakko-oikeus on tunnustettu Suomenkin ratifioimissa kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimuksissa 87 ja 98 sekä Euroopan unionin perussopimuksen artiklassa 28. Käytännössä lakko-oikeutta rajoitetaan maailmalla monin tavoin, kielloista pikkutarkkaan säätelyyn.

Orpon-Purran hallitus ajoi toukokuussa läpi eduskunnassa poliittisten lakkojen rajoittamisen. Työ- ja elinkeinoministeriö selvitti perustuslakivaliokunnalle, kuinka paljon tällaisia on Suomessa ollut. Tulos oli, että "lähes kaikki" poliittiset lakot liittyivät Sipilän hallituksen työelämäheikennysten vastustamiseen 2018.

Tekijä (19.06.2024 - Heikki Jokinen) Lokakuusta 2023 jatkunut Tesla-autojen korjaamoiden lakko Ruotsissa saa yhä uusia käänteitä. Työehtosopimuksesta kieltäytyvä yhtiö alkoi helmikuussa lennättää rikkureita maahan, myös Suomesta.

Dagens Arbete -lehti laski toukokuussa ainakin 41 tällaista tapausta. Tiedot perustuvat yhtiön viranomaisille lähetetyistä työntekijöistä tekemiin ilmoituksiin. EU-säädökset sallivat tällaiset lyhytaikaiset työkeikat toiseen maahan.

Tekijä (19.06.2024 - Heikki Jokinen) Itävallan teollisuuden Pro-Ge-liitto on solminut kevään neuvottelukierroksella useita asialliset palkankorotukset takaavia työehtosopimuksia. Ne on mitoitettu inflaatiota korkeammiksi ja ovat vuoden mittaisia. Lasiteollisuuden palkkataulukkoa nostetaan kesäkuusta 6,5 prosentilla. Tekstiiliteollisuuden korotusprosentti oli huhtikuun alusta 7,1. Lisäksi maksetaan 300 euron erillinen korvaus.

Tekijä (15.05.2024 - Heikki Jokinen) Kesäkuussa 2019 Vietnam ratifioi Kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimuksen 98. Se takaa perustason ammatillisen järjestäytymis- ja sopimusvapauden. Lokakuussa maa aikoo ratifioida myös yleissopimuksen 87, joka takaa laajan järjestäytymisoikeuden.

Päätösten taustalla on maan vahva riippuvuus viennistä. Kauppakumppanit, kuten Euroopan unioni, vaativat Vietnamia sallimaan järjestäytymisen vapaakaupan ehtona.

Kommunistinen yksipuoluemaa loikin pakon edessä mallin, joka kelpaisi Suomen paperiteollisuudellekin. Nyt Vietnamissa on mahdollista perustaa yritystasolla työntekijöitä edustavia elimiä. Ne eivät kuitenkaan saa liittyä yhteen tai tehdä yhteisiä työehtosopimuksia.

Mutta maassa on yhä vain yksi ammatillinen keskusjärjestö, maan hallintoa varauksetta tukeva VGCL. Sen yhteys yritysten johtoon on läheinen.

Tekijä (15.05.2024 - Heikki Jokinen) Moni pitää vähimmäispalkkaa toimivana järjestelmänä. Ainakin Georgiassa se toimii hyvin. Niin hyvin, että sitä ei ole korotettu vuoden 1999 jälkeen. Nyt vähimmäispalkka on 20 laria, 7 euroa. Kuukaudessa, ei tunnissa. Litra maitoa maksaa 4,85 laria.

Tekijä (15.05.2024 - Heikki Jokinen) Myanmarin teollisuustyöläisten liiton puheenjohtaja Khaing Zar Aung sai tämän vuoden Arthur Svensson -palkinnon. Hän aloitti työn tekstiilitehtaassa 16-vuotiaana ja opiskeli työn ohessa taloustieteitä.

Hän on joutunut lähtemään Myanmarista useita kertoja, ja palannut sorron taas hellittäessä. Hänen johdollaan tekstiiliteollisuuden järjestäytyminen eteni voimakkaasti. Vuoden 2021 sotilasvallankaappauksesta Khaing Zar Aung asuu maanpaossa Saksassa.

Hän toimii näkyvästi kotimaansa työläisten oikeuksien puolesta sekä maansa veristä sotilashallintoa vastaan. Tapasin Khaing Zar Aungin viime vuonna, ja hän sanoi pitävänsä selvänä, että ammattiliitot voivat horjuttaa sotilasjunttaa.

Tekijä (17.04.2024 - Heikki Jokinen) Yhdysvaltain autotyöläisten liitto UAW saa viimeinkin jalansijan maan eteläisten osavaltioiden autotehtaissa. Vuonna 2014 Volkswagen tarjosi työntekijöille yritysneuvostoa tehtaallaan Chattanoogassa Tennessessä.

Työläiset torjuivat sen niukasti äänestyksessä valtavan ulkopuolisten vastakampanjan jälkeen. Osavaltion oikeistopoliitikotkin uhkasivat yhtiön veroetujen poistamisella, mikäli se alkaa keskustella työntekijöidensä kanssa. Liitto hävisi seuraavankin äänestyksen 2019.

Maaliskuussa 2024 UAW ilmoitti, että se on kerännyt tukikortit 70 prosentilta Chattanoogan tehtaan työläisistä. Liitto vaatii nyt viranomaisilta oikeutta saada toimia tehtaalla ja aloittaa työehtosopimusneuvottelut.

Tekijä (17.04.2024 - Heikki Jokinen) Luottamus ammattiliittoihin on noussut Ruotsissa. Medieakademin selvittää joka vuosi kansalaisten luottamusta viranomaisiin, organisaatioihin ja yrityksiin. Nyt liittoihin luotti paljon tai melko paljon 43 prosenttia. Viisi vuotta sitten luku oli 35 prosenttia.

Yrityksistä liittoja luotetumpia olivat vain Ruotsin Alko Systembolaget 69 prosentilla ja Ikea 57 prosentilla. Vähiten ruotsalaiset luottivat Teslaan, 11 prosenttia.

Keskusjärjestö LO:n tiedottaja Isabelle Ljungberg arvelee Arbetet-lehdelle, että rauhattomat ajat saavat ihmiset näkemään liittojen tärkeän työn, että ne todella kamppailevat jäsentensä puolesta.

Tekijä (17.04.2024 - Heikki Jokinen) Israelin armeija tuhosi maaliskuussa Palestiinan ammattiliittojen keskusjärjestö PGFTU:n Gazan päämajan. Viisikerroksisessa talossa toimi lisäksi eri palveluja, kuten päiväkoti 380 lapselle ja leipomo.

Skottilehti The National kirjoittaa, että tämä on kolmas kerta, kun miehittäjän armeija pommitti päämajaa. Edellinen hyökkäys tapahtui 2014. Lisäksi Israelin armeija tuhosi nyt kolme keskusjärjestön sivutoimistoa al-Rimalissa ja Yarmuk-kadulla Gazassa.

Tekijä (20.03.2024 - Heikki Jokinen) Kuolemaan johtaneet työtapaturmat lisääntyivät Ruotsissa viime vuonna. kaikkiaan työssä menetti henkensä 61 ihmistä. Luku on korkein sitten vuoden 2011. Keskustelu työturvallisuudesta tuli traagisen ajankohtaiseksi, kun joulukuussa yhden viikon aikana työssään kuoli yhdeksän ihmistä.

Joulukuun 11. päivänä viisi rakennustyöläistä kuoli, kun rakennushissi putosi 20 metriä maahan. Asian eduskuntakeskusteluun nostanut Vasemmmistopuolueen Ciczie Weidby muistutti, että yksikään hissionnettomuudessa kuollut ei ollut pääurakoitsijan palkkalistoilla. Työpaikalla toimi 119 alihankkijaa neljään tasoon ketjutettuina.

Työympäristöviraston osastonjohtaja Per Nylén sanoo Dagens Arbete -lehdessä, että piittaamattomuus työturvallisuuslaeista lisääntyy, kuta alemmas yritysketjussa mennään. Onnettomuudet eivät kuitenkaan keskity joillekin aloille.