- Olet tässä:
-
Muita tekstejä
- Sarjakuva
Sarjakuva
Mika Lietzén: Taipumaton Tanner. Väinö Tannerin säätiö.
Sarjainfo (192, 3/2021 – Heikki Jokinen) Osuustoimintamies ja sosialidemokraattinen poliitikko Väinö Tannerista (1881 - 1966) on aina ollut monta eri mielikuvaa. Syitä on useita: hänen pitkä poliittinen uransa, ajan jyrkät ristiriidat sisällissodasta kylmään sotaan, lapualaisten ja kommunistien kauhumaalailu sekä Tannerin jäyhä peräänantamattomuus.
Suomen poliittisiin suurmiehiin hän kuuluu itsestäänselvästi. Tanner oli mukana aina ensimmäisestä eduskunnasta 1907 ja maailman ensimmäisen sosialistisen pääministeri Tokoin senaatista 1917 sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtajuuteen 1963 asti.
Mika Lietzén ryhtyi kunnianhimoiseen työhön sovittaessaan Tannerin elämän Taipumaton Tanner -albumin 86 sarjakuvasivulle. Se vaatii tiukkoja valintoja.
Jaana Suorsa: Pena - runoilija ja kommunisti. Partuuna.
Sarjainfo (192, 3/2021 - Heikki Jokinen) Kerran oli aika, jolloin lehdistön seuraama kohujulkkis ei ollut tosi-tv-sarjan esiintyjä tai rockmuusikko. Runoilija Pentti Saarikoski (1937 - 1983) nousi nuorena julkisuuteen ja pysyi siellä koko ikänsä.
Julkisuus ei aina ollut mairittelevaa. Saarikosken tietoinen enfant terrible -rooli tarjosi helppoja maaleja: hänen alkoholinkäyttönsä, elämäntapansa ja provosoivat puheensa.
Komea työ runoilijana ja kääntäjänä tunnettiin ja tunnustettiin paremmin kulttuuria seuraavissa piireissä. Jo hänen kirjallisuuspalkintojensa lista on komea.
Jaana Suorsan Pena - runoilija ja kommunisti tiivistää Saarikosken elämän lyhyiksi episodeiksi. Suorsan huolella taustoittaman teoksen tärkeä lähde on Saarikosken kuusiosainen päiväkirjasarja.
Timo Ronkainen: Tintistä Fogeliin. Helmivyö.
Sarjainfo (191, 2/2021 – Heikki Jokinen) Sarjakuvakritiikki on yllättävän uusi laji Suomessa. Vasta 1980-luvun puolivälissä se rantautui sanomalehtiin vastaavin ehdoin kuin muukin taidekritiikki. Sitä ennen nähtiin yksittäisiä artikkeleita tai lyhyiden mainintojen koosteita.
Aloitin Helsingin Sanomien sarjakuvakriitikkona samoihin aikoihin kuin Sauli Pesonen Kalevassa, vuonna 1985. Tämä oli tuohon aikaan aivan uutta. Timo Ronkainen alkoi kirjoittaa sarjakuvakritiikkiä Karjalan maahan ja Karjalaiseen vuosina 1987 ja 1988.
Yhä sarjakuvasta eri medioihin kirjoittava Ronkainen (s. 1967) on siis ollut mukana pitkän osan sarjakuvakritiikkimme lyhyestä historiasta. Tintistä Fogeliin kokoaa yhteen hänen valikoituja sarjakuva-arvostelujaan vuodesta 2003 alkaen. Joukossa on lisäksi joitakin tekstejä 1980-luvun lopulta.
Roger Leloup: Ajan pyörre. Suomennos Mirka Ulanto. Story House Egmont.
Sarjainfo (191, 2/2021 – Heikki Jokinen) Mikä Yoko Tsunossa viehättää suomalaisia? Ajan pyörre on 26. suomeksi ilmestynyt Yoko Tsuno -albumi. Ensimmäinen niistä, Elämän rajoilla, ilmestyi vuonna 1978. Ruutu ja Non Stop -lehdissä julkaistiin lisäksi useita Yoko Tsuno -tarinoita 1974 - 1977.
Kun niin monen pitkäikäisen käännössarjakuvan julkaisu hiipuu meillä, Yoko Tsuno jatkaa. On siihen oltava jokin syy.
Syytä voisi etsiä sarjan visuaalisesta osaamisesta, tarinoiden mielikuvituksellisuudesta sekä piirtäjä Roger Leloupin (s. 1933) sinnikkäästä puurtamisesta. Pitkät albumisarjat ovat kustantajalle mieleen: jos sarja lähtee lentoon, julkaistavaa riittää.
Lisätään syihin vielä päälle nostalgia. Sarjakuvia ostavissa lienee meillä aika iso siivu niitä, jotka ovat imeneet suurimmat vaikutteensa nuoruutensa Ruudusta ja Non Stopista. Se, mikä oli hienoa tuolloin, on sitä usein nytkin.
Sivu 2 / 7
