- Olet tässä:
-
Muita tekstejä
- Sarjakuva
Sarjakuva
Benoit Sokal: Ensimmäiset tutkimukset. (Jalava 2011), Erään komisarion tarina (Jalava 2012). Suomennos Juhani Tolvanen.
Sarjainfo (155, 2/2012 - Heikki Jokinen) "Sarjakuvaetsivä, joka näyttää Aku Ankalta, pukeutuu kuin tv:stä tuttu Colombo ja puhuu ja toimii kuin Philip Marlowe, puhuttelee massakulttuurin kyllästämää kollektiviista alitajuntaamme ennenäkemättömällä teholla", kirjoitin Helsingin Sanomiin 31.1.1985 arviossani Koiran paluu -albumista.
Tunnistan sitaatissa paitsi sen ajan kliseitäni myös edelleen toimivan määritelmän ankkaetsivästä. Kerran luotu tarinan perusasetelma on pitänyt, pienin hienosäädöin.
Ensimmäiset tutkimukset kokoaa yhteen 1978-79 ilmestyneitä lyhyitä tarinoita. Niissä Ankardo on suorastaan yliampuvan kyyninen ja väkivaltainen. Groteski piirrostyyli korostaa väkivaltaa ja maailman mustuutta. Nämä ovat vielä sormiharjoituksia.
Books from Finland (09.12.2011 - Heikki Jokinen) Comics are an art form that combines image and word and functions according to its own grammatical rules. It has two mother tongues: word and image.
Both of them carry the story in their own way. Images and sequences of images have been used since ancient times to tell stories, and stories, for their part, are the common language of humanity. The long dark nights of the stone age were no doubt enlivened by storytellers.
One of the pioneers of comics was the Swiss artist Rodolphe Töpffer. As early as 1837, he explained how his books, combinations of images and words, should be read: ‘This little booklet is complex by nature. It is made up of a series of my own line drawings, each accompanied by a couple of lines of text. Without text, the meaning of the drawings would remain obscure; without drawings, the text would remain without content. The whole gives birth to a sort of novel – but one which is in fact no more reminiscent of a novel than of any other work.’
Tämä artikkeli julkaistiin toimittamassani kirjassa Sarjakuva Suomessa (Avain, 2011)
Sarjakuva Suomessa (24.10.2011, Avain - Heikki Jokinen) Kirjaston suhde sarjakuvaan oli pitkään lähinnä vaivautunut. Se oli tuntematonta ja outoa eikä löytänyt tietään kirjaston hyllyille. Vuonna 1985 seurasin toimittajana keskisuuren suomalaisen kaupungin kirjastohankinnoista vastaavien kokousta.
Palaveri oli yksimielinen sen suhteen, että kaupungin kirjastoihin ei hankita ranskalaisen Enki Bilalin tuoretta albumia. Kirjastossa liian heikkolaatuisena pidetty albumi voitti kuitenkin Kirjastolehden kriitikkoäänestyksen vuoden parhaasta sarjakuvajulkaisusta.
Aina 1990-luvulle asti sarjakuva oli tuntematonta kirjastoammattilaisille. Sitä osattiin arvioida lähinnä perinteisen kaunokirjallisuuden tai lastenkirjallisuuden kautta, sille ei edes ollut omaa luokitusta. Tuohon aikaan Helsingin kaupunginkirjaston sarjakuvat löytyivät luokasta sadut. Nyt sarjakuvalla on oma luokka 85.3. Sillä on laaja kielen mukainen alaluokitusten kirjo, esimerkiksi 85.394 Tiibetiläis-burmalaisilla kielillä julkaistut sarjakuvat.
Tämä artikkeli julkaistiin toimittamassani kirjassa Sarjakuva Suomessa (Avain, 2011)
Sarjakuva Suomessa (24.10.2011, Avain - Heikki Jokinen) Suomalaisen sarjakuvan satavuotisjuhla 2011 näkyy koko maassa. Vuoden puitteissa eri puolille maata on pystytetty yli sata sarjakuvaan liittyvää näyttelyä museoihin, gallerioihin ja kirjastoihin.
Kolme kotimaista sarjakuvafestivaaliamme Kemissä, Tampereella ja Helsingissä keräävät yhteensä kymmeniätuhansia kävijöitä ja juhlan kunniaksi julkaistaan oma postimerkkisarja. Juhlavuoden suojelija on tasavallan presidentti Tarja Halonen
Mitä tietä tähän on tultu? Sarjakuvan taival nykytilanteeseen, jossa sarjakuvataitelijat saavat apurahoja ja palkintoja siinä kuin muidenkin taiteiden tekijät ja kriitikot arvostelevat sarjakuvaa kuten muitakin taiteita, on ollut pitkä ja mutkikas.
Sivu 7 / 17
