- Olet tässä:
-
Muita tekstejä
- Sarjakuva
Sarjakuva
Juliana Hyrri: Päivänkakkarameri. Suuri Kurpitsa.
Sarjainfo (196, 3/2022 - Heikki Jokinen) Lapsen ja aikuisen pelot ja tunteet ovat oikeastaan pitkälti samoja; ne vain saavat eri muodon ja ilmentymän. Lapsella ja aikuisella on kuitenkin niiden työstämiseen eri työkalut.
Lapsuus elää aikuisessa, meistä löytyvät kaikki iät. Lapsille aikuisuus on arvoitus, joka aukeaa vähitellen.
Tästä vuorovaikutuksesta nousee Juliana Hyrrin Päivänkakkarameren kerronta. Teoksen viisi erillistä jaksoa luotaavat lapsuuden muistoja. Mikä pelotti, millaisia lapset olivat toisilleen ja miltä aikuisten maailma näytti?
Pauli Kallio, Juliana Hyrri: Kalle, Kaneli ja kipsi. Suuri Kurpitsa.
Sarjainfo (194 - 195, 1-2/2022 - Heikki Jokinen) Niin kauan kuin muistan, meillä on surkuteltu lastensarjakuvan vähäistä määrää. Kustantaja Suuri Kurpitsa haluaa tehdä asialle jotakin: Kallen ja Kanelin elämästä kertovasta sarjasta ilmestyi jo toinen osa, Kalle, Kaneli ja kipsi (2021). Ykkösalbumi oli Kalle, pallo ja sello (2019).
Kalle ja Kaneli ovat koululaisia, joilla on kaksi yhteistä harrastusta: soittaminen ja jalkapallon pelaaminen. Kalle soittaa selloa esikuvanaan Eicca Toppinen ja Kanelin soitin on piano. Kalle ei malta lopettaa soittamista, Kaneli välillä tuskastuu vaativaan harjoitteluun.
"Ajattele miten kurjaa olisi jos ei voisi soittaa eikä pelata", Kaneli sanoo palloharjoitusten jälkeen. "Eipä paljon naurattaisi", Kalle vastaa Albumissa Kalle, Kaneli ja kipsi.
Jarkko Räihä: Pekurinen. Suuri Kurpitsa 2021.
Antimilitaristi (4/2021 - Heikki Jokinen) "Mitä pahaa on siinä, että vastustaa sotaa ja pyrkii tekemään maailmasta paremman paikan kaikille?", kysyy Arndt Pekurinen häntä tutkivilta lääkäreiltä Jarkko Räihän sarjakuvakirjassa Pekurinen.
Se kertoo aseistakieltäytyjä Arndt Pekurisen (1905-1941) kohtalosta 1920-luvun lopun ja 1930-luvun alun Suomessa. Kirjan 172 sivua kattavat Pekurisen vaiheet pidätyksestä marraskuussa 1929 siihen, kun hän lopulta pääsi vankilakierteestä tammikuussa 1932.
Näinä vuosina Pekurinen edesauttoi johdonmukaisella pasifismillaan ensimmäisen siviilipalveluslain, Lex Pekurisen, säätämistä Suomeen huhtikuussa 1931.
H.Paakkanen: Tuomionpäivä. Zum Teufel. H.Paakkanen: Koiraeloa. Zum Teufel.
Sarjainfo (193, 4/2021 – Heikki Jokinen) Taiteen tutkimuksessa on termi Gesamtkunstwerk, suomeksi vaikkapa kokonaistaideteos. Sillä tarkoitetaan teosta, joka yhdistää useita taiteen lajeja.
Termi tulee vääjäämättä mieleen, kun lukee Heikki Paakkasen kirjoja ja seuraa hänen laajalle ulottuvaa taiteellista luomistaan. Paakkanen (s. 1948) liikkuu sulavasti esimerkiksi kuvituksen, sarjakuvan, animaation, perfomanssin, sanataiteen, esinetaiteen, kuvataiteen, prosessitaiteen, äänitaiteen ja esittävän taiteen maisemissa, lähinnä niiden rajoja venyttäen ja uhmaten.
Paakkasen taide ei kuitenkaan ole Gesamtkunstwerk an sich, sitä on hän itse. Heikki Paakkasen luova persoona on oleellinen ja erottamaton osa suurimmassa osassa hänen töitään.
Sivu 7 / 25
