Sarjakuva
Kansallisbiografia (18.12.2019 - Heikki Jokinen) Veikko Savolainen oli suomalaisen sarjakuvan työn sankari sekä pitkään keskeinen – ja aikanaan ainoa – ammattipiirtäjä. Savolaisen Joonas on suomalaisen sarjakuvan pysyviä klassikkoja. Hän oli alan kansainvälistymisen pioneeri sekä vuosikymmeniä nuorten tekijöiden kannustaja, neuvoja ja auttaja.
Veikko Savolaiselle oli jo varhain selvää, että hänestä tulee sarjakuvantekijä. Lapsena joululahjaksi saatu Alex Raymondin piirtämä Iskevä Salama -sarjakuva-albumi (1938) oli ainoa lahja, joka merkitsi jotakin ja päätyi tyynyn alle. Se sai Savolaisen päättämään, että hänestä tulee sarjakuvapiirtäjä. "Muistan jopa ryhtyneeni systemaattisesti plagioimaan sankarin asentoja ja ilmeitä. Muistan tunteen, minkä Iskevä Salama aiheutti", Savolainen muisteli 60-vuotispäivänsä kunniaksi julkaistussa Joonas, sarjakuvantekijä -teoksessa.
Ensimmäisen sarjakuvansa Savolainen sai julki 11-vuotiaana ja piirsi ahkerasti koko ajan. Palaute oli rohkaisevaa ja keskikoulun käytyään hän lopetti siihen päättäen omistautua piirtämiselle. Muutaman kuukauden mainostoimistossa työskentelyn jälkeen Savolainen ryhtyi vapaaksi piirtäjäksi.
Mari Ahokoivu: Oksi. Asema Kustannus. Käännös englanniksi Silja-Maaria Aronpuro
Sarjainfo (3/2018 - Heikki Jokinen) Karhu on ison karhun tähtikuvion alla elävien pohjoisten kansojen perinteen ja taruston keskeisiä hahmoja, Suomessakin. Karhua pidettiin metsän valtiaana ja sen syntyyn sekä elämään liittyi useita myyttejä, uskomuksia ja rituaaleja.
Karhua piti kunnioittaa ja sen kaatamiseen liittyivät omat rituaalinsa. Elias Lönnrot kirjoitti muistiin muun muassa 584-säkeisen runon, jossa metsästäjä lepyttelee kaatamaansa karhua.
Karhulla on monta nimeä. Professori Juha Pentikäinen kirjasi niitä useita kymmeniä teoksessaan Karhun kannoilla. Yksi näistä nimistä on oksi.
Oksi on myös Mari Ahokoivun yli 370-sivuisen sarjakuvanteoksen nimi. Ahokoivukin (s. 1984) liikkuu metsässä ja karhun kannoilla. Hän luo kuitenkin oman maailmansa, vaikka tarinassa onkin monia yhtymäkohtia omaan perinteeseemme.
Sisaret 1918. Toimittanut Reetta Laitinen. Arktinen Banaani
Sarjainfo (02/2018 - Heikki Jokinen) "Kova nälkä että silmiä himmentää. Vankilan herrat papit sairaanhoitajat ja sotilasherroja katselee kun meille jaetaan tämä kourallinen ruohoa. Nauravat ja nostavat niskojaan kun moitimme ruokiamme sanovat oma syynne roistot."
Näin kirjoitti vankileirillä Työväen kalenterinsa lehdille 7. kesäkuuta 1918 isoisäni Heikki Jokinen.
"Tänään kävi pappi meitä haukkumassa. Lauloi ensin sitten saarnasi. Sanoi meitä punikeiksi olemme hävittäneet Suomen. Kaikki on meidän syy", hän jatkoi 9. kesäkuuta 1918.
Todellisuus leireillä oli lohduton: "Kuoli nälkään 19 miestä surkeeta on katsella", kirjoitti isoisäni 28. kesäkuuta 1918.
Vuosi 1918 ei häviä Suomen kansan aikakirjoista. Se jätti ylisukupolvisen, syvän ja pitkään märkivän jäljen. Erhe oli niin suuri ja murhe niin mittava, ettei sitä pidäkään unohtaa. Tarvitsemme muistoja, niiden avointa käsittelyä ja tuntemista. Tarvitsemme monia ja monenlaisia muistoja.
Geroge Herriman: Krazy Kat. Otava 2017. Suomennos Heikki Kaukoranta
Sarjainfo (2/2017 – Heikki Jokinen) Nämä sarjakuvat ovat sata vuotta vanhoja. Miksi ne eivät tunnu siltä, vaan aivan nykyaikaisilta?
Miksi sata vuotta vanhan romaanin lukiessaan tietää lähes poikkeuksetta lukevansa kaukaisena aikana syntynyttä teosta, mutta George Herrimanin Krazy Katin voisi kuvitella tehdyksi näinä aikoina?
Herrimanin (1880 - 1944) sarja on sarjakuvan historian suuri kysymysmerkki, jota monet ovat selittäneet ja tulkinneet. Se kuitenkin uhmaa selityksiä ja jättää lukijalle täyden vapauden.
Krazy Kat -kirjaan on koottu vuosien 1916-1918 sanomalehtien sunnuntaisarjat. Paketti on kirjaimellisesti runsas, sillä jokainen aikanaan isokoisena ilmestynyt sivu pursuaa kuvallisia ja kielellisiä yksityiskohtia.
Sivu 11 / 25
Heikki Jokinen
Vapaa toimittaja, YTM

Olen työskennellyt vapaana toimittajana vuodesta 1986. Työelämä- ja ay-aiheiden lisäksi kirjoitan laajasti yhteiskunnasta, sosiaali- ja terveysalasta, kulttuuripolitiikasta sekä -taloudesta, taiteesta ja tekijänoikeusasioista.
Tekstejäni on julkaistu noin 125 lehdessä 15 maassa ja olen toimittanut tai kirjoittanut parikymmentä kirjaa.
Puhelin
050 583 4256
Joitakin esimerkkejä teksteistäni on täällä.