- Olet tässä:
-
Muita tekstejä
- Sarjakuva
Sarjakuva
Pauli Kallio, Mika Lietzen: Kukkakauppiaan onnenpäivä. Arktinen banaani.
Sarjainfo (129, 4/2005 – Heikki Jokinen) Tämä on tarina elävästä elämästä: rakastettu lähtee siitä edes vihjaamatta toisen miehen mukaan, hankkii uuden asunnon ja alkaa elää uudessa kodissaan. Jätetylle kerrotaan, kun kaikki on valmista ja päätös tehty. Pois lähteneen pohdintaa ja epäröintiä ei hän koskaan kuullut, vaikka sen aavistikin.
Tarina on tavallinen, sellaista sattuu koko ajan Iitistä Ivaloon. Pauli Kallio käsikirjoitti ja Mika Lietzen piirsi sen albumiksi Kukkakauppiaan onnenpäivä. Neljän tai yhden kuvan sivuvauhtia etenevä kerronta on vähäeleistä ja jättää yllättävän paljon pinnan alle.
Aino lähtee Eskon luota koska hän haluaa "Oman perheen Minulla on siihen oikeus." Hän etsii elämää jossa on tasapaino ja pysyvyys. "Minä olin suunnitellut kaiken niin hyvin", Aino selittää ystävälleen Tanjalle. "Miten me eroamme sulassa sovussa. Miten meistä tulee parhaat ystävät."
HS (15.09.2005 - Heikki Jokinen) Japanilainen sarjakuva eli manga on hämmästyttävän elinvoimainen, sisällöltään laaja ja volyymiltään valtava. Muualle maailmaan levitessään se on muutakin kuin pelkkää sarjakuvaa.
Se on ilmiö, joka muokkaa vahvasti länsimaista kulttuurista ja esteettistä tajuntaa. Manga tuulettaa visuaalista ajatteluamme ja rikastuttaa erityisesti nuorten alakulttuureita uusilla ideoilla ja tuotteilla.
Manga on käsittämättömän suurta teollisuutta, kolme vuotta sitten se haukkasi 38 prosenttia Japanin kirjojen ja lehtien kustannustoiminnasta. Tämä merkitsee 1,5 miljardia yleensä monisatasivuista julkaisua vuodessa.
Tennispalatsin Hokusaista Dragon Balliin -näyttely esittelee kymmenen sarjan originaaleja, pyrkii taustoittamaan mangan japanilaisen kulttuurin osana sekä liittää sen maan populaarikuvan juuriin.
HS (15.12.2004 - Heikki Jokinen) Iranilaissyntyisen Marjane Satrapin lapsuutta leimasivat shaahin vastainen kamppailu, Iranin vallankumous 1979, sitä seurannut uskonnollinen diktatuuri sekä uuvuttava sota Irakia vastaan.
Persepolis kertoo nuoren tytön arjesta ajan julmien tapahtumien keskellä. Ranskassa asuva Satrapi (s.1969) lähti Iranista vuonna 1983.
Satrapin vanhemmat olivat hyvin toimeentulevaa keskiluokkaa, jonka vapaamieliset ja vasemmistolaiset sympatiat ja sukulaiset nostivat heidät kamppailuun shaahia vastaan. Tasavalta ja vapaus kesti vain hetken uskonnollisten kiihkoilijoiden otettua vallan.
Selkeästi omaelämäkerrallinen tarina kertoo Satrapin omista kokemuksista. Hän sai nykyaikaisen kasvatuksen, mutta islamilaisen vallan myötä kaikki muuttui.
Joann Sfar: Pikku vampyyri menee kouluun. Suom. Kaisa Kukkola. Arktinen Banaani. 32 s. 14,94 e.
HS (18.8.2004 - Heikki Jokinen) Jos Pikku vampyyri menee kouluun olisi lasten kuvakirja, se olisi vuoden tapauksia ja sitä ihailtaisiin laajasti.
Se on sarjakuva, mutta toivottavasti se ei silti mene ohi huomaamatta, sillä teos on kauden komeimpia käännöksiä molemmissa lajeissa. Ranskalaisen Joann Sfarin hellyttävä, hilpeä ja kekseliäs vampyyritarina on alusta loppuun palkitsevaa luettavaa.
Tarina on yksinkertainen vaan ei yksioikoinen.
Sivu 11 / 16
