- Olet tässä:
-
Muita tekstejä
- Sarjakuva
Sarjakuva
Cyril Pedrosa: Kolme varjoa. Suom. Saara Pääkkönen. WSOY. 268 s. 26 e.
HS (05.12.2010 - Heikki Jokinen) Kolme varjoa on kertomus menettämisestä. Vaikka sen ydin on lapsen kuolema ja siihen liittyvä tuska, tarina aukeaa laajemminkin kuvaksi siitä, kuinka vaikeaa meidän on luopua rakkautemme kohteesta.
Pieni Joachim elää onnellista elämää isänsä ja äitinsä kanssa metsän reunassa. Eräänä päivänä lähistölle ilmestyy kolme ratsastajaa, varjoja jotka eivät lähde pois.
Vanhemmille selviää, että varjot ovat tulossa noutamaan heidän poikaansa. Äiti Lise menee parantajan luo, joka kertoo, että mitään ei ole tehtävissä. Isä Louis ei tätä hyväksy vaan päättää paeta varjoja poikansa kanssa.
Matti Hagelberg: Silvia Regina. Kreegah bundolo. 216 s. 40 e.
HS (01.12.2010 - Heikki Jokinen) Alussa jumala loi saunan Silvia Reginan ensimmäisellä sivulla lukee: isänmaan puolesta. Toisella sivulla sanoma täsmentyy: takapuolesta.
Matti Hagelbergin viisi vuotta työn alla ollut magnum opus Silvia Regina piirtää eteemme kuvan uusliberalismin raiskaamasta maasta.
Hagelbergin (s. 1964) aiemmista töistä tuttu Bonuskaupunki on muuttunut Anuskaupungiksi, jonka portilla roikkuu hyvinvointivaltio hirtettynä. Työmaiden nostokurjet lentävät etelään natisten ja nitisten.
Hagelbergin luoma kuva on julma, mutta vain samassa mielessä kuin kevään voimakas aurinko, joka paljastaa silmälle huoneen ummehtuneet loukot. Tämä kuva on tarkka ja ankara, mutta - uskokaa pois - hauska ja nautinnollinen lukea. Vaikka Hagelberg on vihainen, hän ei ole julistaja vaan taiteilija, jolla on taiteilijan kyky nähdä asioiden monitasoinen ironia.
Esipuhe on toimittamastani, Viivi ja Wagner -sarjakuvaa arvioivasta kirjasta Sika ja muusa (Arktinen Banaani, 2010). Kirja liittyi EMMA-museossa 2010 olleseen kuratoimaani Viivi ja Wagner -näyttelyyn.
Sika ja muusa (2010 - Heikki Jokinen) Viivi ja Wagner on Suomen suosituin sarjakuva. Sitä lukee aamuisin sanomalehdistään kunnioitettavan suuri määrä kaikenikäisiä ihmisiä ja albumeita on myyty yli puoli miljoonaa.
Tässä kirjassa lähestytään Viivi ja Wagner -sarjakuvaa viiden eri teeman kautta. Ne ovat sarjakuvassa esiintyviä pohjavirtoja, joiden ympärille moni teema ja vitsi asettuu. Jotkin ovat helposti mieleentulevia kuten Wagnerin hassut ideat tai naisen ja sian parisuhteen olemus.
Joitakin teemoja ei ehkä huomaa yhtä selvästi, ne kulkevat hiukan syvemmällä. Muut kirjan teemat ovat yhteiskunnallisen todellisuuden heijastuminen sarjassa, vierailut alitajunnan puolella sekä Viivin ja Wagnerin arkisen maailmankuvan puitteet.
Essee on toimittamastani, Viivi ja Wagner -sarjakuvaa arvioivasta kirjasta Sika ja muusa (Arktinen Banaani, 2010). Kirja liittyi EMMA-museossa 2010 olleseen kuratoimaani Viivi ja Wagner -näyttelyyn.
Sika ja muusa (2010 - Heikki Jokinen) Viivi ja Wagner oli monessa suhteessa tienraivaaja. Alkaessaan ilmestyä 1997 Jussi "Juba" Tuomolan sarja toi suomalaiseen sanomalehti- eli strippisarjakuvaan entisestä poikkeavan tavan lähestyä elämää ja huumoria.
Sanomalehtisarjakuva on perinteisesti hyvin konservatiivinen ilmaisun muoto. Suosituimmat sarjat jatkuvat vuosikymmenestä toiseen saman, niille kerran annetun liikkumavaran ja tuttujen rajojen sisällä.
Laajimmalle leviävät stripit tulevat yhdysvaltalaisten levitystoimistojen eli syndikaattien kautta. Syndikaatit valvovat tarkkaan mitä käsistään päästävät: on oltava hauska, mutta tavalla, joka ei loukkaa ketään eikä ala poikia oikeudenkäyntejä tai moraalista paniikkia lehdistössä. Masin piirtäjä Mort Walker on kertonut, kuinka hän ei vuosikausiin saanut piirtää ihmisilleen napaa. Se oli syndikaatille liian säädytöntä.
Sivu 15 / 23
