Reetta Laitinen: Kirjailija ja Madame. Lempo kustannus 2012.

Sarjainfo (155, 2/2012 - Heikki Jokinen) Rakkaustarina on epäsäätyinen: tuomarin intellektuelli dandy-poika ja ryysyköyhälistöstä kaikin keinoin pois ponnistava nainen. Eräänlainen käänteinen Fröken Julie siis.

Kirjailija ja madame perustuu Minna Craucherin ja Olavi Paavolaisen suhteeseen 1920-luvulla. Kirjassa limittyy kaksi tarinaa: Mimi Creutziksi nimetyn naisen köyhyyden, sorron ja vaihtoehdottomuuden leimaama lapsuus ja nuoruus sekä hänen ja Oskar Pekkalaksi nimetyn kirjailijan suhteen nykyhetki.

Ratkaisu ontuu hieman. Pekkalan tausta jää kertomatta, hänen motiivinsa seikkailuun jäävät avoimiksi. Tai ei aivan: jännitys, suuren maailman tuntu ja seksi. Siinä pelissä oman säädyn naisilla oli eri säännöt.

Reija Sann (toim.) Finnish Comics Annual 2012 (Huuda Huuda ja suomen sarjakuvaseura)

Sarjainfo (155, 2/2012 - Heikki Jokinen) On hämmästyttävää ja hienoa, kuinka erilaisen antologian eri toimittajat voivat koota suomalaisesta sarjakuvasta. Reija sannin vuosikerta 2012 eroaa selvästi Ville Hännisen vuosikerrasta 2011.

Kummatkin ovat hyviä, ja erilaisia. Sann on arjen jäljillä. Kirjan kymmenen piirtäjää lähestyvät maata ja maailmaa persoonallisella tavallaan. tarmo Koiviston Mämmilän kunnallispolitiikan todellisuudesta Terhi Ekebomin voimakkaan kokemukselliseen matkatarinaan tai Mika Lietzénin minimalistiseen kohtaukseen Turun kadulta.

Benoit Sokal: Ensimmäiset tutkimukset. (Jalava 2011), Erään komisarion tarina (Jalava 2012). Suomennos Juhani Tolvanen.

Sarjainfo (155, 2/2012 - Heikki Jokinen) "Sarjakuvaetsivä, joka näyttää Aku Ankalta, pukeutuu kuin tv:stä tuttu Colombo ja puhuu ja toimii kuin Philip Marlowe, puhuttelee massakulttuurin kyllästämää kollektiviista alitajuntaamme ennenäkemättömällä teholla", kirjoitin Helsingin Sanomiin 31.1.1985 arviossani Koiran paluu -albumista.

Tunnistan sitaatissa paitsi sen ajan kliseitäni myös edelleen toimivan määritelmän ankkaetsivästä. Kerran luotu tarinan perusasetelma on pitänyt, pienin hienosäädöin.

Ensimmäiset tutkimukset kokoaa yhteen 1978-79 ilmestyneitä lyhyitä tarinoita. Niissä Ankardo on suorastaan yliampuvan kyyninen ja väkivaltainen. Groteski piirrostyyli korostaa väkivaltaa ja maailman mustuutta. Nämä ovat vielä sormiharjoituksia.

Books from Finland (09.12.2011 - Heikki Jokinen) Comics are an art form that combines image and word and functions according to its own grammatical rules. It has two mother tongues: word and image.

Both of them carry the story in their own way. Images and sequences of images have been used since ancient times to tell stories, and stories, for their part, are the common language of humanity. The long dark nights of the stone age were no doubt enlivened by storytellers.

One of the pioneers of comics was the Swiss artist Rodolphe Töpffer. As early as 1837, he explained how his books, combinations of images and words, should be read: ‘This little booklet is complex by nature. It is made up of a series of my own line drawings, each accompanied by a couple of lines of text. Without text, the meaning of the drawings would remain obscure; without drawings, the text would remain without content. The whole gives birth to a sort of novel – but one which is in fact no more reminiscent of a novel than of any other work.’