- Olet tässä:
-
Muita tekstejä
- Sarjakuva
Sarjakuva
Francois Bourgeon: Sumumetsien lumous. Suomennos Soile Kaukoranta. 48 s. 57 mk. Jalava 1992.
Francois Bourgeon: Suolammen silmät. Suomennos Soile Kaukoranta. 48 s. 57 mk. Jalava 1993.
HS (10.12.1993 - Heikki Jokinen) Ranskalainen Francois Bourgeon (s. 1945) on sarjakuvan moderneja klassikkoja. Hänen viisiosainen, 1700-luvulle sijoittuva albumisarjansa Les passagers du vent on viime vuosien suurimpia menestyksiä; sen jokaista osaa myytiin pelkästään Ranskassa yli 300000 kappaletta. Bourgeonin graafisen tyylin pikkutarkkuus on tasapainossa historiallisen tarinan huolellisen punonnan kanssa.
1300-luvun loppupuolelle sijoittuvan Hämärän matkamiehet -sarjan kaksi ensimmäistä osaa Sumumetsien lumous ja Suolammen silmät ilmestyivät Ranskassa 1984 ja 1986. Paksu päätösjakso Le dernier chant des Malaterre julkaistiin 1990, ja se valittiin lehtien lukijaäänestyksessä vuoden sarjakuvaksi.
Tarina on mystinen ja hiukan sekava. Nimetön ja kasvoiltaan raadeltu ritari etsii mustaa voimaa. Hänen matkaansa liittyvät salaisista voimista kiinnostunut Mariotte sekä kylänsä tuhossa pelastunut Anicet.
Guido Crepax: Emmanuelle 1-3. Suomennos Kari Salonen, tekstaus Jouni Rinta. Semic 1991. 49 mk.
HS (22.05.1992 - Heikki Jokinen) Jos olisi nimettävä se sarjakuvapiirtäjä jonka tyyli näyttää eniten 60-luvulta, niin ehdokkaani olisi Guido Crepax. Hän oli 60- ja 70-luvun keskeisiä kulttipiirtäjiä, mies jonka vaikutus sarjakuvan sisallölliseen kehitykseen ja kielen muokkaamiseen on arvaamattoman suuri.
Hämmästyttävintä Crepaxissa on se, että hän tekee sarjakuvansa edelleen samalla tyylillä mutta ne ovat silti tuoreita. Vastaansanomaton todiste siitä, kuinka paijon aikaansa edellä Crepax oikeastaan olikaan. Siinä missä monet 1960-luvun elokuvan suuret gurut ovat läpeensä vanhentuneita Crepaxin sarjakuva ei ole. Aidosti moderni on aina modernia kuten parhain funktionalistinen arkkitehtuuri.
Milanolainen Crepax (s. 1933) opiskeli arkkitehdiksi, mutta on aina elättänyt itsensä kuvittajana ja sarjakuvantekijänä. Hän aloitti uransa 1953 kuvittamalla jazz-levyjen kansia sekä kirjoja saduista Alberto Moraviaan.
Heikki Paakkanen ja Lauri Haataja: Suomi sodassa 1939-1945. Tammi 1991. 84 mk.
HS (07.11.1991 - Heikki Jokinen) Itänaapurin malliin olemme Suomessakin eläneet muutaman vuoden täydellisen svobodan aikaa. Historiamme käänteiden kuvauksessa ja muistelussa tuloksena on ollut lähinnä valitettavan yksimielistä sotauhoa ja talvisodan hengen lievästi sanottuna väärin ajoitettua uudelleen nostatusta.
Sotiamme voi käsitellä toisellakin tavalla, maalaamatta kaikkea mustaksi tai valkoiseksi. Ehkä uusi vapautemme johtaa aikanaan nykyistä tasapainoisempaan kuvaan kaikesta tapahtuneesta.
Heikki Paakkasen ja Lauri Haatajan Suomi sodassa 1939-1945 on pieni, mutta ottamisen arvoinen askel tähän suuntaan. Kirja on niin moniaineksinen, että se saanee välillä sapen kiehumaan niin toinen jalka juoksuhaudassa eläviltä kuin käpykaartilaisiltakin.
Lue lisää: Mannerheim on Heikki Paakkasen sankari, jolla on...
Sivu 16 / 16
