Sarjakuva
Francesco Tullio Altan: Ada Macaossa. Suomennos: Heikki Kaukoranta. Asema Kustannus, Zum Teufel, Täysi Käsi.
Sarjainfo (189, 4/2020 – Heikki Jokinen) Tyylilaji tehdään selväksi heti ensimmäisellä sivulla: Macao, rähjäinen baari, Yhdysvaltain sotilaita R&R -lomillaan jahtaamassa prostituoituja. Yksi sotilas kirjoittaa, kuinka My Laissa sai rehkiä: "Ennemmin tai myöhemmin meitä ymmärretään kunnioittaa sankareina."
Maailma tosiaankin muistaa My Lain, ja jos ei muista, tulisi muistaa. Yhdysvaltain armeija järjesti vietnamilaiskylässä satojen siviilien joukkomurhan, vauvoista vanhuksiin. Tuomioita jaettiin tasan yksi, ja senkin presidentti Richard Nixon kumosi armahduksella hetimiten.
Tämä on maailma ja moraali, jota italialainen Altan (s. 1942) kuvaa albumissa Ada Macaossa. Sen kehystarina ajoittuu vuoteen 1974, jolloin kovia kokenut Uwe kertoo baarissa tarinaansa vuodelta 1963. Paikka: Portugalin siirtomaa Macao Kiinan rannikolla.
Ari Folman, David Polonsky: Anne Frankin päiväkirja. Päiväkirjan suomennos Anita Odé, jälkisanojen suomennos Oona Juutinen. Tammi.
Sarjainfo (189, 4/2020 – Heikki Jokinen) Miten saada tuttuun, lähes kanonisoituun teokseen uutta näkökulmaa? Moni yrittää sitä siirtämällä teoksen toiseen ilmaisumuotoon. Se ei aina onnistu.
Anne Frankin päiväkirjan sarjakuvaversio on kuitenkin sulavan eläväinen huolimatta vankasta tekstipainottuneisuudesta ja hiukan jäyhäksi tyylitellystä piirroksesta.
Anne Frank (1929-1945) on holokaustin tunnetuimpia uhreja. Natsit vangitsivat Amsterdamissa piileskelleen Frankin perheen elokuussa 1944. Vain isä selvisi hengissä leireiltä. Hän julkaisi vuonna 1947 tyttärensä sodan aikana kirjoittaman tekstin. Holokaustille kasvot antanut teos on käännetty yli 60 kielelle.
Israelilainen ohjaaja Ari Folman (s. 1962) alkoi vuonna 2013 suunnitella animaatioelokuvaa Frankin tekstistä. Samalla syntyi israelilaisen David Polonskyn (s. 1973) piirtämä, vuonna 2017 julkaistu sarjakuva.
Kansallisbiografia (18.12.2019 - Heikki Jokinen) Veikko Savolainen oli suomalaisen sarjakuvan työn sankari sekä pitkään keskeinen – ja aikanaan ainoa – ammattipiirtäjä. Savolaisen Joonas on suomalaisen sarjakuvan pysyviä klassikkoja. Hän oli alan kansainvälistymisen pioneeri sekä vuosikymmeniä nuorten tekijöiden kannustaja, neuvoja ja auttaja.
Veikko Savolaiselle oli jo varhain selvää, että hänestä tulee sarjakuvantekijä. Lapsena joululahjaksi saatu Alex Raymondin piirtämä Iskevä Salama -sarjakuva-albumi (1938) oli ainoa lahja, joka merkitsi jotakin ja päätyi tyynyn alle. Se sai Savolaisen päättämään, että hänestä tulee sarjakuvapiirtäjä. "Muistan jopa ryhtyneeni systemaattisesti plagioimaan sankarin asentoja ja ilmeitä. Muistan tunteen, minkä Iskevä Salama aiheutti", Savolainen muisteli 60-vuotispäivänsä kunniaksi julkaistussa Joonas, sarjakuvantekijä -teoksessa.
Ensimmäisen sarjakuvansa Savolainen sai julki 11-vuotiaana ja piirsi ahkerasti koko ajan. Palaute oli rohkaisevaa ja keskikoulun käytyään hän lopetti siihen päättäen omistautua piirtämiselle. Muutaman kuukauden mainostoimistossa työskentelyn jälkeen Savolainen ryhtyi vapaaksi piirtäjäksi.
Mari Ahokoivu: Oksi. Asema Kustannus. Käännös englanniksi Silja-Maaria Aronpuro
Sarjainfo (3/2018 - Heikki Jokinen) Karhu on ison karhun tähtikuvion alla elävien pohjoisten kansojen perinteen ja taruston keskeisiä hahmoja, Suomessakin. Karhua pidettiin metsän valtiaana ja sen syntyyn sekä elämään liittyi useita myyttejä, uskomuksia ja rituaaleja.
Karhua piti kunnioittaa ja sen kaatamiseen liittyivät omat rituaalinsa. Elias Lönnrot kirjoitti muistiin muun muassa 584-säkeisen runon, jossa metsästäjä lepyttelee kaatamaansa karhua.
Karhulla on monta nimeä. Professori Juha Pentikäinen kirjasi niitä useita kymmeniä teoksessaan Karhun kannoilla. Yksi näistä nimistä on oksi.
Oksi on myös Mari Ahokoivun yli 370-sivuisen sarjakuvanteoksen nimi. Ahokoivukin (s. 1984) liikkuu metsässä ja karhun kannoilla. Hän luo kuitenkin oman maailmansa, vaikka tarinassa onkin monia yhtymäkohtia omaan perinteeseemme.
Sivu 4 / 7
Heikki Jokinen
Vapaa toimittaja, YTM
Olen työskennellyt vapaana toimittajana vuodesta 1986. Työelämä- ja ay-aiheiden lisäksi kirjoitan laajasti yhteiskunnasta, sosiaali- ja terveysalasta, kulttuuripolitiikasta sekä -taloudesta, taiteesta ja tekijänoikeusasioista.
Tekstejäni on julkaistu noin 125 lehdessä 15 maassa ja olen toimittanut tai kirjoittanut parikymmentä kirjaa.
Puhelin
050 583 4256
Joitakin esimerkkejä teksteistäni on täällä.