Muita tekstejä
HS (02.08.1991 - Heikki Jokinen) Norjalaiseen kalaan kariutuivat Euroopan yhteisön ja Euroopan vapaakauppaliitto Eftan neuvottelut Euroopan talousalueesta. Sopimusta kalastusoikeuksista ja kalatulleista ei syntynyt.
Norjan ja nykyisten EY-maiden kalastuskiistat eivät ole mitään uutta. Portugali kaatoi aikanaan Norjan kieltolainkin.
Lokakuussa 1919 norjalaiset äänestivät kieltolain maahan äänin 489 000-304 000. Se astui voimaan 21. syyskuuta 1921 ja kielsi muiden kuin pilsnerin ja miedon viinin myynnin.
HS (05.09.1990 - Heikki Jokinen) Viime keväänä pidettiin Australiassa maailmanlaajuinen Tupakka ja terveys -konferenssi. Kokouksen aikana erään osanottajan hotellihuoneen oven ali työnnettiin valokopio, jonka päällä komeilivat "yksityinen & luottamuksellinen" -leimat. Se oli kopio kirjasesta nimeltään Opas menettelystä tupakanvastaisten painostusryhmien suhteen. Julkaisun takana on Infotab, Lontoossa sijaitseva maailman tupakkateollisuuden tiedotuskeskus.
Opas kehottaa tupakkateollisuutta analysoimaan erilaisia "vaaran merkkejä" niiden toimintaan kohdistuvasta kritiikistä. Ensimmäisinä vaaran merkkeinä ovat Maailman terveysjärjestön WHO:n aktiivisuus ja kuluttajajärjestöjen olemassaolo. Terveyskasvatusryhmien yhteistyö on vaara, samoin ehdotukset tupakkalainsäädännöksi. Omana vaaratekijänään mainitaan WHO:n jokavuotinen tupakaton päivä.
Näiden pohjalta opas neuvoo, miten luoda tupakkateollisuuden strategia. Se luonnostelee hyvin yksityiskohtaisen ohjelman tupakanvastaisen työn tyhjäksi tekemisestä.
HS (30.08.1990 - Heikki Jokinen) "Periaatteessa vapaus on oman tahdon toteuttamista. Meillähän on vapaus, vapaus tehdä mitä haluamme. Mutta pulma on se, ettemme voi valita mitä haluamme", sanoo Henkka, 32, kaksi vuotta raittiina kymmenen vuoden ahkeran juomisen jälkeen.
"Haluan viinaa, enkä voi sille mitään. Se ei ole vapautta. Kun kontrollikyky häviää, alkoholin käyttö ei luo vapautta." Henkka ei tiedä itsekään, onko kyse lopultakaan kontrollikyvystä vai -halusta. Tämä epätietoisuus saa aikaan paradoksin, "ei edes huvita kokeilla, löytyykö sitä kykyä".
Ensimmäiset ryypyt Henkka otti 13-vuotiaana. Teini-iässä alkoholin käyttö lisäsi vapautta, Henkka saattoi päättää juoko vai ei. "Viina ei ollut silloin mikään itseisarvo. Tarve sinänsä siitä tuli vasta juomisen oppimisprosessin edetessä."
"Todennäköisesti juominen tyydytti psykologisia tarpeitani. Se antoi tekemistä bileissä, mitäpä muutakaan niissä olisi tehnyt. Viina sopi minulle hyvin, sehän se ongelma olikin. Käytin sitä siis paljon."
HS (28.8.1990 - Heikki Jokinen) Tuhansia lapsia värvätään edelleen armeijoihin eri puolilla maailmaa. Osa heistä joutuu jopa taisteluun, tapetaankin.
Viime vuonna hyväksyttyyn YK:n yleissopimukseen lapsen oikeuksista yritettiin saada alaikärajaksi armeijoihin värväämiselle 18 vuotta. Esitys ei mennyt läpi. Suomessa asepalvelun alaikäraja on 17 vuotta.
Me sivistyneessä luterilaisessa Suomessa tuomitsemme lapsisotilaiden käytön ja taistelussa tapettujen asettamisen virallisesti kanonisoiduiksi sankareiksi. Eikö vain? Uskonkiihkoinen intoilu ikuisen kunnian lupauksineen kuuluu aivan muualle.
Sivu 5 / 6
