Sata sarjakuvaa

Veikko Savolainen: Joonas ja hypnoosimurha. Arktinen banaani 1997.

Sata sarjakuvaa (2004, Tammi - Heikki Jokinen) Joonas on suomalaisen sarjakuvan nykyklassikko. Lempeästä mutta seikkailuihin joutuvasta taidemaalarista kertova sarja alkoi ilmestyä Helsingin Sanomissa heinäkuun 1. päivänä 1950.

Sen tekijä Veikko "Joonas" Savolainen (s. 1929) oli tuolloin vain 21-vuotias itseoppinut piirtäjä, joka oli juuri päättyneenä asevelvollisuusaikanaan päättänyt ryhtyä sarjakuvantekijäksi. Viikkosanomien ehdottamasta Jean Sibeliuksen sarjakuva-elämäkerrasta ei tullut mitään, mutta saman talon Helsingin Sanomissa huomattiin taitava piirtäjä.

Savolaisen pestasi lehteen itse toimitusjohtaja Eljas Erkko. Ohjeet olivat yksinkertaiset; jumalasta, kuolemasta eikä uskonnosta ei ollut sopivaa piirtää, mutta kauniit naiset ja uusimmat automallit ovat eduksi.

Dupuy & Berberian: Rakas talkkarini, Piinalliset painajaiset. WSOY 2003.

Sata sarjakuvaa (2004, Tammi - Heikki Jokinen) Käännössarjakuvan tilanne Suomessa on ollut 1990-luvun lopulta alkaen kehno. Käännöksiä ilmestyy surkean vähän ja kustantajat ovat lopettaneet lähes kokonaan maailman uusien suuntausten seuraamisen. Uutuuksia maailmalta tulee vain tipoittain - jos sittenkään.

Eräs hartaimmin odotettuja käännöksiä oli ranskalaisten Philippe Dupuyn (s.1960) ja Charles Berberianin (s.1959) hieno Monsieur Jean. Suomennosten ilmestyessä syksyllä 2003 sarja oli kasvanut Ranskassa jo kuusiosaiseksi.

Tiukasti yhdessä työskentelevillä herroilla on laaja tuotanto, josta suomeksi on saatu aiemmin vain maistiaisia. Heidän toinen albumisarjansa kertoo koulutyttö Henriettestä, lisäksi he ovat julkaisseet useita matkakirjoja sekä kuvittaneet mm. hienon lasten runoantologian Poésies.

Jii Roikonen: Jasso. 9 albumia vuodesta 1995.

Sata sarjakuvaa (2004, Tammi - Heikki Jokinen) Jassosta on tullut vain reilussa kymmenessä vuodessa suomalaisen sarjakuvan perushahmoja. Jasso on kissa, jonka kaveri on sen puhuva häntä. Jasso elää aivan absurdissa maailmassa, jossa mikä tahansa tavara maitotölkistä puurolautaseen voi muuttua eläväksi ja kommentoida kohtaloaan.

Kuvat pursuavat niin kuvallista kuin sanallistakin huumoria ja viittaavat moneen suuntaan. Mies näkee koiransa ilmestyvän paikalle siivuina ja huudahtaa: "Voi ei, Musti palaa pätkittäin". Piirtäjä Jii Roikosella on niin paljon ideoita ja piloja, että tarinat ovat täpötäynnä yksityiskohtia.

Jasson tapahtumat sijoittuvat arkisiin ja tuttuihin paikkoihin. Useimmat niistä tapahtuvat keittiössä ja kotona, Jasson siivotessa tai katsellessa televisiota. Ympäristön jokapäiväisyys ei merkitse tylsyyttä, Jasson fantasiamaailma on aina yhtä yllättävä kehyksistä riippumatta.

Daan Jippes: Ihmissusia ja sudenpentuja. Sanoma Magazines 2002.

Sata sarjakuvaa (2004, Tammi - Heikki Jokinen) Aku Ankalla on ollut monta piirtäjää. Heistä suurimmaksi tunnustetaan Carl Barks, joka on saanut monia seuraajia ja jäljittelijöitä. Ehkä hienoimmin Barksin piirroksen ja hänen maailmansa on yhdistänyt hollantilainen Daan Jippes. Hänen kynänjälkeään on meillä nähty sekä lehdissä että kirjassa Ihmissusia ja sudenpentuja.

Kirja sisältää 11 Tupun, Hupun ja Lupun Sudenpentu-tarinaa. Jippes on piirtänyt kaikki uudelleen Carl Barksin muille piirtäjille 1960-luvulla tekemistä käsikirjoituksista. Kuvat on piirretty Barksin omien luonnosten pohjalta.

Barksin räpylänjälkien seuraaminen merkitsee Jippesille (s. 1945) mestarin sarjakuvallisten keinojen käyttämistä, mutta ei uskollisuutta jokaiselle yksityiskohdalle. Erityisen tarkkaan Jippes pyrkii noudattamaan Barksin selkeää sivutaittoa ja välttämään liiallisten yksityiskohtien tuomaa sekavuutta. Tavoite on oikea, sillä Barksin sarjakuvien hyvä luettavuus johtuu pitkälti sivutaitosta.

  1. Kaleidoskooppikuva todellisuudesta