- Olet tässä:
-
Muita tekstejä
- Sata sarjakuvaa
Sata sarjakuvaa
Mikael Gylling, Teppo Sillataus, Stéphane Rosse: Naisen kanssa. Neljä albumia vuodesta 1998. Nemo.
Sata sarjakuvaa (2004, Tammi - Heikki Jokinen) Parisuhde kaipaa neuvoja. Yksinkertaiset lausahdukset voivat kasvaa suuriksi kompastuskiviksi, ja hellät sanat muuntua ilkeydeksi. Naisen kanssa -sarja pyrkii luotaamaan miehen ja naisen suhteen mysteerejä, selittämään päällisin puolin epäjohdonmukaiset asiat omalla selkeällä logiikallaan.
Naisen kanssa koostuu lyhyistä tyylikkään nelivärisistä sarjakuvista. Ensimmäisessä kirjassa Naisen kanssa ne on lajiteltu omiin jaksoihinsa: suhteen kehittyminen, tunteet, sukukupuolten välinen ero, arki, kommunikaatio, seksi ja muut ihmiset. Uusimmassa teoksessa Ymmällään naisen kanssa on rakenteena 52 väitettä elämästä naisen kanssa ja niiden vastaväitteet.
Näkökulma on miehen, mutta naislukijakin saa kirjoista paljon irti. Teksti selittää naisen mysteerejä miehelle ja neuvoo miten menetellä vaikka lomien suhteen, mustasukkaisuuden yllättäessä tai seksiin valmistauduttaessa.
Tarmo Koivisto: Mämmilä. 11 albumia vuodesta 1978. Ok Käyttökuva, Otava
Sata sarjakuvaa (2004, Tammi - Heikki Jokinen) Mämmilässä näkyy ajan henki. Se on suomalaisuuden aikalaistodistaja, Kekkosen Suomesta Halosen Suomeen ulottuva kronikka. Kuten elämässä, Mämmilässäkin esiintyvät kaikki ihmisten ja heidän yhteisöjensä hyvät ja pahat ominaisuudet.
Sarjan tekijä Tarmo Koivisto ei kuitenkaan ole kiinnostunut asettamaan ihmisiä hyvä-paha -akselille vaan kuvaamaan ristiriitoja, joissa he elävät. Tästä syntyy tarinan rosoinen voima ja viehätys.
Sarjan puitteina on yhteisö, pohjoishämäläinen kirkonkylä ihmisineen, tapahtumineen ja tarinoineen. Yksi yksittäinen päähenkilö ei nouse muiden yläpuolelle, tarinassa on monta sankaria, monta tulkitsevaa mieltä ja tulkintaa. Usein kuultu luonnehdinta, että Tarmo Koivisto on sarjakuvan Väinö Linna, ei ole lainkaan perusteeton.
Will Eisner: Myrskyn silmään. Suomennos Soile Kaukoranta. Jalava 1991.
Sata sarjakuvaa (2004, Tammi - Heikki Jokinen) ”Ihminen on kertomus”, sanoo yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä Will Eisner. Kahdeksalla vuosikymmenellä työskennellyt veteraani noudattaakin johdonmukaisesti näkemystään. Yli kahdenkymmenen vuoden ajan hän on työstänyt suurta freskoaan New Yorkin köyhistä siirtolaiskortteleista 1930-luvulla.
Eisner (s.1917) on amerikkalaisen sarjakuvan grand old man. Hän julkaisi ensimmäiset sarjakuvansa 1936 ja uusin kirja Fagin the Jew ilmestyi syyskuussa 2003. Vuonna1940 Eisner loi The Spirit -sarjakuvan, jota hän teki vuoteen 1952. Sitä on käännetty kaksi albumia suomeksi.
Spiritin jälkeen Eisner käynnisti oman studion, joka keskittyi hyötysarjakuvan tekoon. Niitä tilasivat niin koulut kuin suuryhtiötkin. Rahaa tuli, mutta mieli paloi omien sarjakuvien pariin. 1978 ilmestyi vihdoin Talo Bronxissa, kertomus Bronxin köyhistä juutalaisperheistä.
Tove ja Lars Jansson: Muumipeikko. 24 albumia 1990–96. Suomennos Anita Salmivuori ja Juhani Tolvanen. WSOY.
Sata sarjakuvaa (2004, Tammi - Heikki Jokinen) Muumipeikko on epäilemättä tunnetuin suomalainen sarjakuva. Tove Janssonin luoma strippisarja alkoi ilmestyä maailman suurimmassa iltapäivälehdessä The Evening Newsissa Isossa-Britanniassa syyskuussa 1954.
Muutaman vuoden kuluttua käsikirjoittajaksi ryhtyi Toven veli Lars Jansson, joka siirtyi pian myös piirtämään sarjaa. Lars teki viimeisen kaikkiaan 73 Muumipeikosta 1975.
Sarjakuvan ja Tove Janssonin (1914–2001) muun tuotannon suhde on mielenkiintoinen, ja sitä on luodannut myös Juhani Tolvanen mainiossa Muumipeikko-sarjakuvaa esittelevässä kirjassaan Muumisisarukset (2000).
Sivu 11 / 13
