- Olet tässä:
-
Muita tekstejä
- Sata sarjakuvaa
Sata sarjakuvaa
Julia Vuori: Sika. Otava 1998.
Sata sarjakuvaa (2004, Tammi - Heikki Jokinen) Sika suhtautuu maailmaan lempeän varovaisesti. Se ei aseta itselleen tulostavoitteita, eikä keskity uusiin menestyksiin. Aikaa riittää kaappien siivoamiseen, kylvystä nauttimiseen, ystävien kanssa juttelemiseen tai joogan harjoittamiseen.
Elo ei kuitenkaan ole pelkkää auvoa, siihen kuuluvat myös haikea surumieli, huono onni, ystävien kiireet, korvasärky ja särkyneet astiat. Onneksi ikävätkin asiat voi hoitaa murheessa rypemättä.
Sika on kiltti ja ystävällinen, mutta kaikki eivät sitä aina huomaa. Sian pohjaton empaattisuus riittää vaikka varpaistaan kipeytyneiden punavarpusten hoivaamiseen.
Scott McCloud: Sarjakuva - näkymätön taide. Suomennos Jukka Heiskanen. Good Fellows 1994.
Sata sarjakuvaa (2004, Tammi - Heikki Jokinen) Yhdysvaltalaiselta sarjakuvapiirtäjä Scott McCloudilta ei puutu kunnianhimoa. Hän pyrkii kirjassaan Sarjakuva - näkymätön taide määrittelemään perusteellisesti sarjakuvan sisäisen luonteen sekä sen aseman taidehistoriassa. Ja mikä hauskinta: kirja on muodoltaan sarjakuva.
Sarjakuvan McCloud määrittelee harkitussa järjestyksessä oleviksi rinnakkaisiksi kuvallisiksi tai muiksi ilmaisuiksi. Niinpä hän näkee maailmanhistorian isona sarjakuvamerenä hieroglyfeistä atsteekkien kuvakertomuksien kautta Frans Masereelin puupiirroksiin. Tämä yhteys on katkennut kirjapainotaidon myötä, kuva ja sana lähtivät kulkemaan eri teitä. Nyt ne ovat McCloudin mukaan jälleen löytämässä toisensa, puhemiehenään sarjakuva.
Sarjakuva ei McCloudin määritelmän mukaan ole koskaan ollut sidottu paperiin ja painomusteeseen, vaan se on elänyt omaa elämäänsä jo ennen Gutenbergiä. Se sopeutuu elämään myös sähköisen median ajalla ja siirtymään sujuvasti tietoverkoissa.
Neil Gaiman ja useita piirtäjiä: Sandman. Neljä albumia vuosina 1993 -94. Jalava.
Sata sarjakuvaa (2004, Tammi - Heikki Jokinen) Brittisyntyisen kirjoittaja Neil Gaimanin luoma Sandman on erityisesti anglosaksisessa maailmassa, mutta myös muualla tunnettu ja tunnustettu sarjakuva. Se ilmestyi 1989 - 1996 lehtisarjana Yhdysvalloissa. Gaiman (s. 1960) kirjoitti kaikki 75 tarinaa, mutta niillä oli kymmeniä eri piirtäjiä. Visuaalisen asun sijasta sarjoja nivovat yhteen Gaimanin tarinat.
Sandman-sarjakuva kiertyy seitsemän myyttisen kuolemattoman ympärille. Dramaturgia syntyy nykyisten ja muinaisten jumalien kohtaamisesta. Vakituisesti tarinoissa nähdään sisarukset Uni - myös Morfeus tai Unien valtias - ja Kuolema.
Gaiman yhdistää monta lajia: Sandmanissa on seikoitettu fantasiaa, satuja, antiikin jumaltaruja sekä myyttejä. Päälle on ripoteltu vielä kauhukertomuksen perinnettä.
Don Rosa: Sammon salaisuus. Suomennos Jukka Lindfors, Markku Saarinen ja Ilkka Syrén. Helsinki Media 1999.
Sata sarjakuvaa (2004, Tammi - Heikki Jokinen) Moni folkloristi on ratkonut ikänsä Sammon arvoitusta, ja tulkintoja on yhtä monta kuin tulkitsijoitakin. Kentuckylainen sarjakuvapiirtäjä Don Rosa laittaa myös lusikkansa soppaan, kun hän marssittaa Suomeen maailman mysteerien kokeneen selvittäjän Roope Ankan. Kovasti Björn Landströmin Kalevala-piirroksia muistuttava Sampo löytyy Vaasan saaristosta ja jauhaa kansanrunojen mukaisesti suolaa, viljaa ja kultaa.
Don Rosa (s.1951) on nykyisistä Disney-piirtäjistä meillä tunnetuin. Hän on Carl Barksin kuuliainen oppipoika, tosin ilman mestarin lupaa. Suuressa osassa tuotantoaan Rosa tuijottaa Barksin töitä kuin Döbeln joukkojaan Juuttaalla, aukkoja katsellen. Rosa selittää usein pitkienkin mutkien kautta niitä asioita ja tapahtumia, jotka Barksilta jäivät kertomatta.
Suomessa Rosan ankkasaagoja on koottu useiksi hyvin menestyneiksi kirjoiksi: Kadonneen kirjaston vartijat (1995), Roope Ankan elämä ja teot (1997), Temppeliherrojen kätketty kruunu (2001) ja Kymmenen avataran aarre (2003). Tarkimmin hän on keskittynyt suosikkihahmonsa Roope Ankan elämäkerran kutomiseen.
Sivu 7 / 13
