Muita tekstejä
HS (30.08.1990 - Heikki Jokinen) "Periaatteessa vapaus on oman tahdon toteuttamista. Meillähän on vapaus, vapaus tehdä mitä haluamme. Mutta pulma on se, ettemme voi valita mitä haluamme", sanoo Henkka, 32, kaksi vuotta raittiina kymmenen vuoden ahkeran juomisen jälkeen.
"Haluan viinaa, enkä voi sille mitään. Se ei ole vapautta. Kun kontrollikyky häviää, alkoholin käyttö ei luo vapautta." Henkka ei tiedä itsekään, onko kyse lopultakaan kontrollikyvystä vai -halusta. Tämä epätietoisuus saa aikaan paradoksin, "ei edes huvita kokeilla, löytyykö sitä kykyä".
Ensimmäiset ryypyt Henkka otti 13-vuotiaana. Teini-iässä alkoholin käyttö lisäsi vapautta, Henkka saattoi päättää juoko vai ei. "Viina ei ollut silloin mikään itseisarvo. Tarve sinänsä siitä tuli vasta juomisen oppimisprosessin edetessä."
"Todennäköisesti juominen tyydytti psykologisia tarpeitani. Se antoi tekemistä bileissä, mitäpä muutakaan niissä olisi tehnyt. Viina sopi minulle hyvin, sehän se ongelma olikin. Käytin sitä siis paljon."
HS (28.8.1990 - Heikki Jokinen) Tuhansia lapsia värvätään edelleen armeijoihin eri puolilla maailmaa. Osa heistä joutuu jopa taisteluun, tapetaankin.
Viime vuonna hyväksyttyyn YK:n yleissopimukseen lapsen oikeuksista yritettiin saada alaikärajaksi armeijoihin värväämiselle 18 vuotta. Esitys ei mennyt läpi. Suomessa asepalvelun alaikäraja on 17 vuotta.
Me sivistyneessä luterilaisessa Suomessa tuomitsemme lapsisotilaiden käytön ja taistelussa tapettujen asettamisen virallisesti kanonisoiduiksi sankareiksi. Eikö vain? Uskonkiihkoinen intoilu ikuisen kunnian lupauksineen kuuluu aivan muualle.
Christoffer Tigerstedt (toim.): EG, alkohol och Norden. NAD 1990.
HS (16.07.1990 - Heikki Jokinen) Paradoksaalista kyllä, Euroopan yhteisöön kuulumattomissa maissa käydään perusteellisempaa keskustelua EY:n alkoholipolitiikasta kuin yhteisön sisällä.
Euroopan yhteisö on taloudellinen yhteenliittymä, jonka tarkoitus on taata pääoman, tavaroiden, ihmisten ja palvelujen vapaa liikkuvuus. Alkoholi on tässä raamissa maatalous- tai teollisuustuote; erillistä sosiaalista alkoholipolitiikkaa yhteisöllä ei ole.
Helsingissä toimiva Pohjoismainen päihdetutkimuslautakunta järjesti 1989 seminaarin EY:n ja yhteisöön kuulumattomien maiden alkoholipolitiikan kohtaamisen ongelmista. Seminaarin tulokset on nyt koottu yksiin kansiin. EG, alkohol och Norden -kirjan 12 artikkelia tarkastelevat aihettaan ansiokkaasti ja monelta kannalta.
EY on merkittävä alkoholin tuottaja. Maailman kymmenestä suurimmasta alkoholin viejästä seitsemän on EY-maita. Yhteisö vastaa noin 60 prosentista maailman viinituotannosta. Sen 9,8 miljoonasta maatilasta 2,5 miljoonaa liittyy viinitalouteen.
HS (08.06.1990 - Heikki Jokinen) Hollantilainen tuttavapariskunta tulee vieraisille Helsinkiin. Suomi, aidon saunan maa! Helsinki, aidon saunan pääkaupunki!
Siis saunomaan. Isännillä ei satu olemaan kesämökkiä eikä saunaa kotona, mutta onhan Helsingissä yleisiä saunoja. Hotellien ja ravintoloiden kalliit tilaussaunat eivät saunomisesta nauttivia hollantilaisia innosta.
Oikeita saunoja löytyy viisi. Valitettavasti niiden aukioloajat eivät satu yhteen vieraiden aikataulun kanssa.
Amsterdamissa on yli 20 yleistä, aitoa saunaa. Useat ovat avoinna aamusta iltayhteentoista, seitsemän päivää viikossa. Nimet kuulostavat korvissamme tutuilta, Amsterdamin Mercatorpleiniltä löydämme Kylpy-saunan ja Kerkstraatilta Suomi-saunan.
Sivu 8 / 8
